sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Karseeta

Mies tuli Kiinasta ja kertoi karseita tarinoita. Vieläkin ihan puistattaa tuo kiinalainen yrityskulttuuri.  

Kaupanteossa/neuvottelussa isäntäväki pakkojuottaa kirkkaita vieraalle ja siinä ei auta kieltäytyä, muuten asiakas/isäntä, (en oikein otanut selvää kumpi pääsee kulloinkin juottajan saappaisiin ja kumpi joutuu juomaan) loukkaantuu eikä asiat etene. Ja on kuitenkin tultu maailman ääristä, jotta ne etenis. Kovin olivat paikalliset herrat turpeita ja viinasta pöhöttyneitä.  Ei ollut pitkä elinennuste pukumiehillä. Jo kolmikymppisinä maksa reistasi, pumppuun otti, yhtä sun toista muuta vaivaa kuului olevan. Ihmekkös tuo. Näin se meni:

Kiinalaisväki siis skoolasi vuorotellen ja suomalaisporukka joutui hörppäämään ´bottoms up´ joka kerta, eikä kyseessä ole mikään pikku snapsilasi. Onneksi Miehellä on tuota massaa ja kokoa vähän enemmän kuin sikäläisillä, mutta flunssa ja aikaero oli kyllä melkoinen yhdistelmä kahden peräkkäisen illan pakkojuomingeissa. Minä ihan suutuin hänen puolestaan, kun hän sieltä kotiin raahusti silminnähden helpottuneena.  Eihän noin voi ihmistä kohdella! Melkoisen sekaisin siinä joku toinen raukka saatiin ja sitten oli isäntäväki kuulemma hyvillään.

Eikä kamaluus päättynyt siihen. Siinä kauheassa krapulassa sitten ensinmäiseksi aamulla lätkäistiin eteen hyllyvä merimakkara liemessään ja rapsakkaa joutsenen kaulaa seurasi päivänmittaan ja herra ties mitä, ei edes selkoa saanut.

Ja minä pahaa-avistamaton olin lämmitellyt glögiä täälä "tervetuloa kotiin" -juomaksi, tarjoillakseni sitä pienen terästyksen kanssa. Yllättäen ei nyt sitten vodkatujaus Miehelle maistunut.

Tähän ei nyt ole kuvaa, mutta pääset varmaan fiiliksiin,  jos maalaat mieleesi sen hyllyvän merimakkaran ja turpeet kiinalaismiehet "aamunraikkaina" siihen pöydän vastakkaiselle puolelle. By the way, me ei nyt vähään aikaan haeta kiinalaista noutoruokaakaan.

18 kommenttia:

  1. Huh huh, meni puistatuksen puolelle lukiessakin. Aikamoiset kaupanteon kuviot näillä kiinalaisilla.. eikun elpymistä sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo oli kuulemma maakunnista pahin ja railakkain, siitä oli jo etukäteen varoiteltu!

      Poista
  2. Hauska postaus.Ehkä nuo bosset on jo alkoholisteja, mutta kukaan ei uskalla irtisanoa toistaan. Onneksi joka paikassa ei ollut samanlaista tapaa,kun asuimme täysin raittiin puolison kanssa siellä. Liisa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuossa kulttuurissa ole puhettakaan irtisanomisesta, arvostus vaan kasvaa, mitä suurempi toleranssi pampulla on.

      Se on vissiin siitä kiinni millä alalla on miten neuvottelut hoidetaan.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Joo kotona on joskus työlästä yksin, mutta en vaihtais osaa tuon reissun suhteen.

      Poista
  4. Ystäväni mies oli vuosia töissä Kiinassa ja ihan samanlaisia juttuja kuulin häneltä. Hyvästä viinapäästä on Kiinan markkinoilla todella hyötyä. Opetetaankohan sitä jossain koulussa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua, suomessa jos juot työssä, niin onhelmia on odotettavissa, kiinassa joi ET juo työssä, niin ongelmia seuraa.

      Poista
  5. Piti googlettaa tuo merimakkara. :) On kyllä sen näköinen eväs, että vaikkei krapulaa olisikaan, niin muutaman kerran pitäisi miettiä, ennen kuin suuhun laittaisi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niit merimakkaroita mönki Thaimaassa merenpohjassa kun käytiin snorklaamassa matalissa vesissä. Sellainen jalan allakaan ei ole kiva ajatus.

      Poista
  6. Ou nou... ei ollenkaan miellyttävää tuollainen. Ikävää että se on sitten tuollaista edelleen, oikeastikkin. Olen muuten syönyt merimakkaraa, Japanissa vaihtari vuonna silloin aikanaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Merimakkara ei kuulemma sen kummemmin maistunut millekään, mutta sen olemus siina lautasella (huonossa hapessa ollessa) olli kuulemma se pahin juttu, vai mitä sanot sinä?

      Mietin, että aikoinaan (Kekkosen aikaan) Suomessakin oli vähän sauna, viina ja herraseura se päätöksentekomeiniki. SIinä jäivät syrjään ne harvat naiset, jotka siine asti olivat onnistuneet politiikanportaita kipuamaan.

      Poista
  7. Ja mää kun kuulin et Verimakkara, mut toi elävä niljakas olio on kyllä ällöttävä. Yäk!

    - sisko -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja se taitaa olla kuitenkin lempeämmästä päästä etnisiä erikoisuuksia jos miettii mitä kaikkeamaailmassa syödään. KEksin monta vielä kammottavampaa ;)

      Muitta aika FEAR FACTOR -tyyppinen tuo reissu miehelle oli!

      Poista
  8. Vanhin tytär käy usein kyseisessä maassa työnsä takia, ja hän myös kertoo karmivia tarinoita. Ei niinkään juomingeista, vaan yhden lapsen politiikasta ja sen seurannaisvaikutuksista, mistä en viitsi edes täällä kirjoittaa =( Paljon on maailmassa vielä epätasa-arvoa, ja lasten oikeuksien taistelijoilla työtä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan ensiksi, olen vähän pahoillani, kkun en pääse enään vierailemaan sinun blogissasi, mutta hauska nähdä sunut täällä!

      Joo-o, paljon on karmivia tarinoita, olen aika tietoinen niistäkin, joskus mietin, että mitä se "kiinalainen viisaus" sitten on, mistä tarinat kertovat! Mutta onhan sielä sitten omat hienot juttunsa, niinkuin Kiinalainen lääketiede, joka hienosti tuo vaihtoehtoja länsimaiselle.

      Poista
  9. Mää nauran täällä vaikka ihan karseetahan toi on!
    VOisko niitä paukkuja yrittää kaataa välillä hihaan tai johonkin...tuskin...
    Piilomajan Kati

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liemeksi merimakkaralle, joka uhkaa jäädä syömättä muutenkin?

      Minä kans ehdottelin, että voisitko sanoa, että olet lääkekuurilla tai että uskonto kieltää tai vaimo.

      Poista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.