Arvonta

Nyt on lähes kaikki kirjaimet jo käyneet markkinoilla ja vastaanotto on ollut mitä parhain. Lapsiperheiden lisäksi näitä ovat halunneet isoäidit ja kummit. Vielä olen kuitenkin joutunut myymään "ei-oota", sillä vielä on tekemättä vierasperäiset kirjaimet.

Niiden kanssa tarvitsenkin apuanne!

Kirjaimet C, G, X, Z, Å ja Ä ovat vielä vailla kuvaa. 

Ehdota jollekin tai vaikka kaikille yllä mainituille kirjaimille vekkulia kuva-aihetta! Kuvan tulisi olla sellainen jonka suomenkielinen lapsi ymmärtää.

Palkitsen ompelukortein kaikki, joiden ehdotus päätyy painoon oman valintanne mukaan.  Saatte toivomanne  etunimen sisältämät kirjaimet postitse kotiin. (Samaa ei kannata ehdottaa, palkinto menee ensin ehdottaneelle). Lisäksi arvon kaikkien ehdotuksen jättäneiden kesken etunimen kirjaimet. Arvan suosima saa valita nimen. Kaksi arpaa saa mainostamalla arvontaa / tykkäämällä Facebook sivua. 

Villejä ideoita ja arpa onnea!

www.facebook.com/jujuputiikki

Suuria ihmisiä

"When my husband was dying, I said:
'Moe, how am I supposed to live without you?'

He told me: 'Take the love you have for me and spread it around.'"

"Kun mieheni teki kuolemaan kysyin häneltä:
'Moe, miten voin elää ilman sinua?" 

Hän vastasi: Jaa se rakkaus jota sinulla on minua kohtaan kaikkialle ympärillesi.'" 

Ja sama ajatus suomeksi Tommy Tabermanin sanoin:
"Teimme ehdottoman selväksi toisillemme, että joka tänne jää toisen jälkeen sulkemaan ovia ei yhteisestä rakkaudestamme jätä pisaraakaan jakamatta. Levittää ympärilleen, kuin kirsikankukkia tuuleen, yhteistä rakkautta, joka ei muutu tomuksi, vaan kukkii yöt, tuulet, talvet - muina miehinä, niin kuin ei olisi koskaan kuolemasta kuullutkaan."

Tämmösen pykäs

Mies teki ite taidetta pihaan. Halkopino piti siirtää kunnostettavan katoksen alta pois työn ajaksi ja kierrettiin siinä pihaa ja ihmeteltiin, missä se saisi olla rauhassa eikä jättäisi nurmeen ikävää jälkeä. Kun tulin vaunulenkiltä oli talo rakentumassa kahden rungon väliin.

Äidin kahvikaveri

Kuistilla on hiirenloukku. Työnnän sen syvemmälle pöydän alle ja pyydän tyttöä olemaan ronkkimatta loukkua. "Onko se pesä?" "Eeeh...No, eräänlainen," vastaan.

Tyttö haluaa kastaa rinkeliään kahviini. Anna hänen tehdä niin. olen hövelillä päällä.
"Hyvää" hän väittää. Joku päivä keitetään vielä yhdessä kahvit. Ajan kulusta päätellen, siihen on vain silmänräpäys.

Sijoiltaan

Lastenkutsuja, kevätjuhlia, tuoksuja ja värejä, intensiivisiä kahvihetkiä puutarhassa päikkäreiden aikaan, ennenkuin jokin homma taas kutsuu. Kaikki on niin ihanaa, että yhtenään nousee palakurkkuun ja kyynelkanavia kihelmöi. Mietin aina, uinka monta kertaa päivässä voi liikuttua, menemättä ihan sijoiltaan?

(Vai onko tämä sittenkin jotain hormonaalista. Imetyshuuruja?
Helvetti soikoon tätä naisen elämää, kun ei mihinkään voi luottaa!)

Käsityöläiset kartanon kesäillassa

Minulle eka kerta, konkarien joukossa. Kokoontaitettava myyntipöytä hankittu ja nyt vaan lapsenvahtijärjestelyitä vaille valmiina jujuttelemaan.

Kartanon kesäillassa nähdään! 

Pst...Tätä saa mieluusti jakaa!