torstai 21. toukokuuta 2009

En koskaan!


Vanhoista helmistä koottu uusi nauha,
kultaiset helmet ostin.


Piilomajan Violet oli kirjoittanut siitä mitä on tullut luvattua ja suorastaan vannottua. Yhdyn Violetin ajatukseen, että mielipiteet ja periaatteet hyviä, mutta että on hyvä jättää mahdollisuus muuttaa mieltään. Kasvaa.

Näin olen joskus päättänyt:

En koskaan käytä mitään kullan väristä.
-Parhaillaan minulla on menossa varsinainen kulta-aika.
Maalasin vessan vanhat valkoiset vanerikaapit kultamaalilla ja vaihdoin kahvat. Vanha tapetikin peittyi osin valkoiseen osin kultaiseen maaliin. (Tarkoitus oli saada vähän lykkäystä vessaremppaan) Tuli tällainen kitsh-wc!







Vaaleanpunaisen muovimaton päälle leikkasin
seinästä seinään ulottuvan maton.






Vaatteissa ja asusteissa on enenmän ja vähemmän
kullanhohdetta.(liittyyköhän tähän sekin, että
himoitsen nykyään myös tummasta suklaasta tehtyä
suklaamoussea joka oli pienenä herkkupöydän kauhistus?)




"Rimpsut ja koristeet eivät ole minua varten"
-Ei kai tarvitse kuin vilkaista kuvaa yllä niin
huomaa että maku on muuttunut.

En koskaan ota reissumiestä.
-Mies on viimeisen 4kk aikana ollut 40 päivää kehitysmaissa.
Ja häneen on tuskin saanut yhteyttä edes puhelimella.

Lisäksi erityisesti farkut ovat kirvoittaneet lukuisia inhonsekaisia päätöksiä puoleen...ja kohta taas toiseen. Näitä viime viikolla tuunattuja shortseja voisin kuvitella pitäväni ensi kesänä:


Kierrätyskeskuksen kapenevat farkut lyhenivät
shortseiksi ja saivat sivuille halkiot ja nauhat






Olen myös hyvä tekemään ehdottoman päätöksen, perustelemaan asian lukuisilla järkisyillä itselleni ja sitten viiden minutin päästä toimimaan päinvastoin:
"Nyt pysyn kotona ja seestyn vaikka henki menisi" -kymmenen minuttia rauhatonta kiemurtelua ja siten puhelinsoitto, nopea meikki ja radalle.
"Tällä kertaa en aio mennä sovittelemaan" -ja sitten ryntään sopimaan
"Nyt vaikenen tai ainakin puhun tästä rauhallisesti kuin aikuinen aikuiselle" -ja sitten saan raivarin ja syljen suustani mitä käsittämätöntä tekstiä. Sen mitä olen visusti päättänyt etten IKINÄ sano.

Olenkin huomannut, että mitä enenmän takertuu johonkin periaatteeseen tai päätökseen sitä kahlitumpi olo meille tulee ja sitä todennäköisemmin teemme jotain aivan muuta.

Olin hieronassa äskettäin. Rintakehä ja hengitys oli jännittynyt ja jumissa."Sä oot vanginnu ittes tyttö" sanoi hieroja "liikaa mielipiteitä, liikaa periaatteita" se lausahti "päästä ittes vapaaks"

Päätin heti, että tästä lähin mulla on paljon vähemmän lupauksia, mielipiteitä ja periaatteita. Sekin kuulosti kyllä jo lupaukselta.

7 kommenttia:

  1. Auts kolahti täälläkin ;)Yritän opetella kattoon asioita välillä sormienvälistä...
    Makeet shortsit tosiaan oot tuunannu.

    VastaaPoista
  2. Mitä tässä myt voi sanoa lähes fanaattisena eilen tänään huomenna fanina?
    Samaan aikaan kun blogi on kiinnostava ja oikealla lailla kuva/teksti suhteessa naseva ontuu näistä toinen elementti pahasti. Mitä tapahtui valkobalanssile?

    Slmähän on mukautuva ja näin ollen asiat näyttää siltä miltä pää ne käsittää mutta kameran linssin läpi asiat ovat toisin.
    Perus suomalaisena tunnen velvollisuutta negatiiviselle palutteelle ja toivoisin että sen yhden hiiren klikkauksen voisi suorittaa siten että kuvaaja välittäisi sen värimaailman meille mielikuvituksettomille lukijoille mitä itse kokee näkevänsä kuvassa.
    Alla ko. lukijan varovaisia veikkauksia blogin kuvista.
    http://www.kotikone.fi/~z609458/IMG_1509.jpg
    http://www.kotikone.fi/~z609458/IMG_1510.jpg

    Ps. Tässävaiheessa varmaankin on selvää että tämän viestin kirjoittaja on hieman valokuva suuntautunut mutta epäilemättä vahvasti häiriintynyt mutta haluaa omalla oudolla tavalaan tuupata blogia mielestään oikeaan suuntaan...

    //Janne

    VastaaPoista
  3. Kiitos palautteesta, etenkin velikullalle!

    Minulla ei ole (vieläkään) minkään valtakunnan kuvankäsittelyohjelmaa täällä kotona. Itsekkin häpeilin noita sisäkuvia, jotka kelmeässä loisteputkivalossa näyttävät...kelmeältä!

    Suurin osa kuvista tulee siis kamerastani juuri senlaisina kuin onnistun ne näppäämään.

    Kuitenkin, haluan blogin myös olevan enempi spontaani päiväkirjamainen kuvaelma, ilman sen kummempaa kuvankäsittelyä. Tämä siksi, etta ehtisin tekemään kolmisen postausta viikossa.
    -ja vastapainoksi työlleni, vietänhän siellä viisi päivää viikossa painolaatuisten käsiteltävien kuvien kanssa!

    VastaaPoista
  4. Vapaata liitoa ja rohkeita hyppäyksiä! Minusta on tosi mukavaa, kun ei tarvitsekaan tietää kaikkea, mistä tykkää ja mitä alkaa tehdä, yllätyksiä. Tykkäsin vessatuunauksesta, ihanaa rohkeaa otetta. Ja kuvista kyllä välittyi mielestäni oikein hyvin ja kauniisti upeat ideasi. Aloin heti miettiä omia farkkuvarastojani...

    VastaaPoista
  5. Me ha gustado mucho tu blog
    el mio es

    www.festeroilicitano.blogspot.com

    saludos
    España

    VastaaPoista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.