tiistai 16. helmikuuta 2010
skriik, nirsk!
Kaikkialla on hiljaista. Mikä liikkuu hiipimällä, henkeään pidättäen, ja pitää pitää silti hirveää ääntä kuin piru viulua soittais?
Valitettavasti se on jompi kumpi meistä, joka on syystä tai toisesta joutunut nousemaan yöllä sängystä. Yleensä tavoittelee kohti vessaa toivoen, ettei toinen heräisi. Makuuhuoneemme lattia on aivan mahdoton. Kuulostaa siltä kuin joku vetelisi ensimmäistä viuluharjoitustaan läpi. Mutta nyt se myös näyttää toivottomalta: yksi lauta on revitty irti. Se raastoi seuraavankin rikki. Siellä täällä on reikiä, joista pursuilee Makrofleksiä. Koitan irtisanoutua tästä ja pysyä kellarin kodinhoitohuoneen kimpussa.
Tuleva kodinhoitohuone on nyt rapattu ja paklattu ja seinät maalattu kerran pari. Koitan juuri kannustaa itseäni vaihtamaan remppafarkut jalkaan viimeistelläkseni seinät. Ei ole helppoa. Voi olla että en jaksa. Puuh!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Jos Possu nousee yöllä sängystä, niin aina se törmää penkkiin joka kaatuu ja herättää kaikki. Sitten juomme yöteet ja menemme sitten takaisin nukkumaan.
VastaaPoistat.Pikku-Siili
Kyllà se siità... On jotain muisteltavaa sitten, kun homma on ohi.
VastaaPoistaTäälläkin narisee lattiat, varsinkin keittiö. Ja ulko-ovi pitää niin kamalaa narinaa, ettei salaa sovi talosta lähteä tai sinne tulla. Laiskat on asukkaat, kun ei jaksa saranoita rasvata.
VastaaPoistaMussukka: voi sitä possua! Onneksi Siili ei taida silti olla aamulla väsynyt!
VastaaPoistaLissu: peitämme maalilla kaiken!
Kirjailijatar: kotoistahan se vaan on JOS ei yöunet häiriinny.
Intian minttu: Hauska nimimerkki sinulla! Itsekkin keramiikkaa harastavana toivon että laitat töitäsi jatkossakin blogiisi!