Pitkä saunavuoro

Saunominen, tuo perisuomalainen rentoutumistapa, ei tee poikkeusta mistään muusta toiminnasta siinä, että sekin on rentouttavinta silloin, kun se on vapaaehtoista. Ahdistavaksi se muuttuu, kun saunanovi jumiutuu kiinni.

* * *

Minäkin menin eilen pitkästä aikaa saunaan. Ihan vain kevyesti, pikaisesti pyörähtämään. No suihkunraikkaana, valmiina lähtöön, tömpsähdän vasten ovea, joka yleensä antaa periksi ilmen sen kummempaa töytäisyä. Tönäsen sitä kunnolla heti perään. Arvelen sen turvonneen kosteudesta ja potkaisen sitä kunnolla lukkopesän kohtaan. Mies rupeaa nauramaan vieressä, kehaisee myöhemmin, että oli hyvin potkaistu, että "ihan kuin olisit unohtanut olevasi raskaana".

No, ovi ei kuitenkaan hievahdakaan. Siirryn syrjään ja ehdotan, että Mies tönää oven auki. En hetkeäkään epäile, etteikö hän työntäisi sitä auki tosta noin vain. No hän työntää, sitten hakkaa, nojailee ja viimein potkii. Alamme käydä epäuskoisiksi. Tämähän on kuin huonosta rakkautta ja anarkiaa -elokuvasta:

Voisimme tietenkin ryömiä katonrajassa olevista ikkunoista pois, tai hän ainakin, minun ryömimiseni ovat vähän niin sun näin. Mutta koska talossa on joskus 50-luvulla asunut kelloseppä, hän on kalteroinut kaikki kellarikerroksen ikkunat. Mitään varsinaista hätää meillä ei ole, sillä ovessakin on ikkuna. Kyllä me jotenkin pois pääsemme, mutta ikkunassa on mieluinen kosistekuvio, jollaista ei tietenkään enää saisi mistään ja mies jupisee, että kolme huonetta remontissa riittää hänelle hyvin, hän ei halua kaiken lisäksi ryhtyä uusimaan saunanoveakin.

Harkitsemme uudelleen saunanikkunan avaamista ja avunhuutamista. Pohdimme miltä se näyttää. Joku naapureistamme siellä ulkona ja me alasti saunassa. Ja mitä sitten? Vaikka naapuri pääsisi meille sisään mitä hän voisi tehdä sen enempää. Otamme vuoroon löylyjä lauteilla ja viileitä suihkuja. Mies käy välillä potkimassa ovea. Onneksi hänellä on jalassa läpyskät,  joiden tarkoitusta en ole ikinä ymmärtänyt. Miksi saunoa omassa saunassa muovitossut jalassa? No, niillä saa potkastua paljon lujempaa kuin paljasjaloin.

Ihan paha paikka sauna ei ole jäädä loukkuun. Hanasta tulee juomakelpoista vettäkin. Koitamme spekuloida miten ovi on voinut mennä jumiin. Kielen täytyy olla jotenkin hassusti. Ehdotan, että työnnämme lukkopesän kohdalle karmin ja oven väliin allaskaapissa sattumoisin olevan rautaisen kukkapurkinpidikkeen. Nitkuttelemme sillä vuoron perään. Koira inisee oven toisella puolella. Se ei ymmärrä, miksei se pääse takaisin saunaan. Joudun komentamaan sitä loitommalle, ettei mies rysähdä sen niskaan, jos ovi sattuisi aukeamaan. Se olikin viimeinen joka ovesta kulki, silloin Mies nykäisi oven perässä kiinni. Ihan kevyesti sanoi nykässeensä. Sisäpuolellahan ei ole edes kahvaa. Ehdotan, että koitamme nostaa ovea. Mies nostaa -minä työnnän. Ja sitten taas voimallisia potkuja.

No, jossain vaiheessa jokin alkaa antaa periksi. Mies potkii vimmatusti. Minä seison vieressä kauhukuvat silmissäni ja pelkään, että jalka hajoaa ennekuin ovi tai mies syöksyy päänsä seinään tai jotain. Lukkopesä vääntyy tuskallisen hitaasti rikki ahtaassa ovenvälissä. Sitten ovi lennähtää auki.

Koira juoksee tyytyväisenä lauteille.