perjantai 3. lokakuuta 2014

Minä ja spray




Kulahtanut keittiömme, jonka pöytätasot vaihdettiin 
sisään muuttaessa ja jonka kaapistot on jo kerran maalattu ensiapuna.




Se alkoi siitä kun spraymaalasin isältä saamani puu(jälkitelmä?)pintaisen television.
Sitten ruman polkupyörän.

Sen jälkeen minä ja spray ollaankin oltu erottamattomat. Pöydänjalkoja, keittiön kaappeja, koriste-esineitä, paikkamaalausta, pinnasänky jne...

Minulla on aina varastossa mustaa ja valkoista sprayta sekä mattana että kiiltävänä. Niin ja tummanruskeeta johtuen siitä, että talon ulkopuolen korosteväri on tummanruskea ja jotain pitää aina fiksata sieltä täältä!

Miehen mielestä suhteeni spraymaaliin on vitsi. Ylipäätään hän ihmettelee joskus, voisimmeko joskus hankkia jotain, jota ei tarvitsisi tuunata, korjata, parannella tai jollain tapaa sopeuttaa juuri meidän tarpeisiimme. Jotain jonka voisi vain kantaa sisään paikalleen. Tömps!

* * *

Tässä viimeisin prayaus: kuhmurainen ikäloppu astianpesukoneemme ei tullut enään hankaamalla valkoiseksi. Ja eri sävyä valkoinenkin se oli kuin kaapistot. (Nekin nuhjuiset ja jo kertaalleen spraymaalatut kahdeksan vuotta sitten) Sprayasin koneen yläpaneelin ja kiinnitin sen alle liitutaulukontaktimuovin. Tällä mennään keittiöremonttiin asti. Siellä se häämöttää horisontista, kunhan edellisistä rempoista ensin vähän toivutaan.



4 kommenttia:

  1. Olipas kiva kuulla, että joku muukin on hurahtanut spraymaaleihin. Ja ihan samalla tavalla minunkin mieheni ajattelee sekä maalaamisesta että upeista tuunattavista löydöistäni. Viime kesänä sain spraymaalikiellon kun nurmikko mustui liikaa= innoissani aliarvioin spraymaalin kantaman... Sittemmin keksin että remppahommissa tullut lava on aika hyvä alusta ainakin hiekkapihalla. Ja huomista odotan innolla sillä tänään tihkutti sen verran että spreijjaamisesta ei tullut mitään mutta huomenna on luvattu aurinkista tai ainakin puolipilvistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kesä on sprayaajan kulta-aikaaa! Ei sitä viitsi sisällä käryttää, vaikka kyllä tuossa hangellakin on tullut suihkaistua yhtä sun toista.

      Upeat tuunattavat löydöt nauratti, sillä tunnen hengenheimolaisuutta vahvasti!

      Poista
  2. Valkoinen kynänjälkesi viimeistelee tuunauksen hienosti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, likka vaan ehti vetäistä siitä keskeltä sormella ennenkuin liitumaali kuivui. Granitin liitumaalikynä on muuten ihana, kannattaa hankkia, jos liitutaulu muistitauluna.

      Poista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.