tiistai 24. marraskuuta 2015

Hei, me upotaan!

 
Ainakin yks meistä viihtyi remontin keskellä (ja sai valitettavan paljon aikaiseksi)









 Uudet ja vanhat keittiökoneet olohuoneessa rintarinnan.








Joissain vaiheessa, koko kuopuksen odotuksen ja elämän kestänyttä remonttia, aloin miettiä että mitä ihmettä me oikein ajateltiin. Jos nyt mitään ylipäätään ehdin miettiä. Koko ajatus salpaantui siinä sekämelskassa ja enimmäkseen ryntäilin paikasta toiseen koittaen pitää jälkikasvun elävien kirjoissa. 

Me ei kyllä yhtään tajutttu mihin ryhdyttiin. 

Tuossa loppusuoran vasta häämöttäessä elämä alkoi olla jatkuvaa selviytymistaistelua: Kun kaksi pientä lasta pyörii jaloissa, betonia valetaan yöllä. Kun puusepän aikaataulu heittää kahdella kuukaudella ja ruokaa laitetaan ulkosalla, palaa siinä moni muhennos pohjaan. Kun koko kellarikerros on tyhjennetty putkiremontin ja asbestinpoiston tieltä, ylläkko ja kaapit tyhjennetty putkinousujen tieltä, on koko muu talo täynnä ylimääräistä tavaraa.  Kun koti on kuukaudesta toiseen kuin pommin jäljiltä, vaikka kuljet koko ajan  koukkien tavaroita, kuin virkkuukoukku. Kun remontti ei etenekään kuten suunniteltu, vaikka kaksi ihmistä painaa koko hereillläoloaikansa, sitä jossain vaiheessa vaan toivottomuus alkaa vallata mielia-alaa.

Jossain vaiheessa aloin ajatella, että me upotaan.

Nyt on kellarikerrokseen tehty uusi huone (sen seiniä on tosin nyt revitty putkitöiden vuoksi), taloon on tehty kaksi katosta, koska lämminvarasto muuttui sisätiloiksi, eikä vaunuille, pyörille jne ollut enään paikkaa. Etupihan kiveystä tehtiin kaksi kesälomaa. Asbestista ei tarvitse enään kantaa huolta, se on nyt purettu. Patteriverkko ja käyttövesiputket on uusittu. Itse suunniteltu puusepän vamistama keittiö on paikallaan. Vielä on banaanilaatikoita nurkissa ja kellarikerron mullin mallin. Kaiken uurastamisen jälkeen  hyviä asioita on alkanut tapahtua.

Hei, me selvitään tästä.

6 kommenttia:

  1. En kestä!! Siitä onkin aikaa, kun olen blogissasi käynyt ja teillä siis ihan sama meininki kuin meillä! Paitsi, että teillä on noin pikkuiset lapset. Tsemppiä hei. Täytyykin käydä täällä taas useammin! Vertaistuki on parasta!

    VastaaPoista
  2. Hyvä te! Sitten vaan niitä kuvia ihanasta uudesta keittiöstä! Kiva kuulla sinustakin!

    VastaaPoista
  3. Lapsi hymyilee puhtaissa vaatteissa, mikäs hätä sillä!
    Ei muissakaan lapsiperheissä normijärjestys ole; parempi hillitön kaaos kuin kuollut järjestys!

    VastaaPoista
  4. Lapsi hymyilee puhtaissa vaatteissa, mikäs hätä sillä!
    Ei muissakaan lapsiperheissä normijärjestys ole; parempi hillitön kaaos kuin kuollut järjestys!

    VastaaPoista
  5. Näyttää kyllä niin samalta kuin meilläkin viime vuosina ... Lapset kuitenkin kasvavat, ja kohta kahdeksan vuoden asumisen ja jatkuvan remontin keskellä on viime viikkoina alkanut viimeinkin näyttää viihtyisämmältä, sopivasti ennen joulua! Tekemistä riittää vielä vuosiksi, mutta askel kerrallaan mennään :)

    VastaaPoista
  6. Sitkeitä sissejä olette! :) Ja tuosta betonitasosta tuli varmasti ihana.

    VastaaPoista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.