Viittävaille flunssa. Jokin muukin pöpö meinaa hypätä kyytiin. Arnicaa ja Gelsemiumia. Homeopatiaa on tällä viikolla kiikutettu naapurin koirallekin.
Kotona molemmat vähän omissa oloissaan. Omakin koira reppana liian vähällä huomiolla ja lenkityksellä.
Ostin lohtulukemiseksi viidennen Harry Potterin ja kietouduin sen taikamaailmaan joka ajoittain tuntuu selkeämmältä kuin omani. Käperrytään ja odotetaan, että tuuli jo vaihtaisi suuntaa. Tai että edes tuulisi. Tuulisipa lämpimästi ja lempeästi.
Piilomajan Violet kirjoitti tänään niin ihanasti nuoruudesta. http://piilomaja.blogspot.com/ Violet heitti haastetta eteenpäin, mutta se jää toiseen kertaan, kun on voimia enemmän. Nyt korostuu vain, että omissa muistoissa on päällimmäisenä ainainen huolettomuus, mutta oli kai niitä huolia silloinkin. Muistoissa tuoksuu hiekkatien pientare ja koiranputki. Taustalla soi Eppujen Vuonna -85. Ja aina on kesä. Pöh.
Upea kuva! Aika kuvauksellisesti on joku lintu osannut sulkansa tipauttaa, vai onko sitä joku asetellut :)? Jaksamista sinne pensaaseen, kyllä näillä käpertymisjaksoillakin vaan oma merkityksensä on!
VastaaPoistaSe on oravan häntä! Mies oli ottanut koko sarjan oravasta keikkumassa pitkin pihaa ja kipittämässä pystysuoraa seinää alaspäin. Tämä oli suosikini.
VastaaPoistaSamaa mieltä, kyllä on hyvä välillä pysähtyä ja olla vaikka vähän alamaissakin.
enpä olis ihan heti tajunnutkaan :)
VastaaPoista