Alkukesän puutarhapäivitys

Ajattelin aikaisemmin, että koristeomenapuu on järjettömyyden huippu. Kukkiihan tavallinen omanapuukin ja sitten tekee vielä ne omenatkin. Saanen taas pyörtää mielipiteeni -Tämä vaaleanpunainen pilvi on alkukesäni puutarhahuipennus ja syksyllä tummanpunaiset pikkuomenat värjäävät puun uudestaan punaiseksi.





560 neliön puutarha jakautuu mielessäni teemoittain.
Tässä "Japani" parvekkeelta käsin.



Etupihan suunnasta.



Ja miehen tekemät hienot kiviportaat.

MILJOONA, MILJOONA, MILJOONA RUUSUA...
En ole ruusupuutarhuri. Säästin kuitenkin pihan kolme perinteistä ruusupuskaa. Siirsin kaksi pientä isomman luokse pihan perälle, ettei tarvitse kaikkialla varoa noita piikikkäitä kavereita. Ruusujani ovat alppiruusut, ja tämä helakanpunainen ruusukvitten, joka tekee syksyllä isot syötävät marjat.





Kaksi luppakorvaa, koira ja karhu, vartioivat taloa.
Kummastakaan ei ole pelotteeksi.





Alppiruusu on parhaillaan kukkeimmillaan. Leikkasin sitä surutta toissa vuonna puolisenmetriä joka suunnasta ja pelkäsin, että se ottaa itseensä. Mitä vielä, nyt se on tuuhea -ja peittää taas puolet etupihasta. Muutaman kerran kun olen hurauttanut pyörällä pihaan olen jäänyt ihmettelemään, että mikä ihmeen kone lähistöllä surraa.







Näistä kavereista lähtee valtaisa pörräys.
Verrattuna virtaviivaiseen ampiaiseen antavat kömpelön vaikutelman. Niin vikkeliä kuitenkin, että näytölle jäi monta kertaa pelkkä nuppu ja pölyttäjä oli jo tiessään.

***

Teen nyt epäblogimaisen tempauksen ja lisään edelliseen tekstiin kuvan.