sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Aarteet pakkasessa





Näyteikkuna mainosti, että UFFilla oli 2euron päivät. Viiletin ensin ohi, mutta heitin sitten uukkarin. Suunnistin sisään ajatuksenani unohtaa, että nuo kankaat ovat vaatteita. Keskityin katsomaan värejä materiaaleja ja kuoseja.

Olen jo pitkään ajatellut, että kankaat ovat ylihintaisia. Itse tekemiseen ei todellakaan kannusta ajatus, että halpaketjuista saa valmiin vaatteen halvemmalla kuin kankaat, napit ja langat -vailla epäonnistumisen riskiä!






Kassalla hymyilytti kun huomasin seisovani käsivarrellani

  • kaksi miesten valtavaa bleiseriä
  • koon 44 toppahousut 60-luvulta
  • kolme nilkkaan asti pitkää hametta
  • räikeät samettihousut

Kaikkiin noihin olisin mahtunut vaikka poikittain.








Pakkaskäsittelyn jälkeen vielä pestään, nyt jo mielessä monta ideaa. Eikä haittaa vaikka menisi pieleen. 14 eurolla en olisi saanut kuin metrin kangasta pakasta.

16 kommenttia:

  1. Jäämme odottelemaan, mitä noista kehkeytyy...:)

    VastaaPoista
  2. Juu minäkin odottelen, että mitä näistä toteutuu. Kauniita pintoja sieltä ainakin löysit ja mahdollisuuksia varmaan paljon onkin.

    VastaaPoista
  3. Ompa hyvä idea tuo sinun. siis ostaa kirpparilta "kankaita". Minäkin jään odottelemaan mitä noista hienoista löydöistä syntyykään.

    VastaaPoista
  4. Oi, oi...oma ompelukoneeni on Suomessa. Tulipa sitä ikävä. Kaikkea sinä keksitkin. Minulla olsi yksi toive. Voisitko kirjoittaa blogissasi Elinasta ja Chantasta. Elina joutui paluttamaan pojan maanataina Kambodian orpokotiin ja lähtemään Suomeen selvittelemään paperiasioita. Kambozan ja Thaimaan mielstä kaikki on ok, mutta Suomen mielestä asia on todella epämääräinen ja vaatii monen kuukauden pohtimista ja byrokraattien pyörittämistä. Sydän itkee verta, kun ajattelen, että Chanta on nyt siellä orpokodissa eikä kotosuomessa.

    VastaaPoista
  5. Minàkin metsàstàn kirppareilta (kaiken muun lisàksi) kankaita (siis mukavista kankaista tehtyjà vaatteita). Tààllà yhdellà kirppiksellà on joskus ns kassipàivià, siis ISOON muovikassiin voi sulloa niin paljon vaatteita kuin mahtuu, ja koko homma maksaa euron. Jààn odottelemaan, missà nuo ostoksesi seuraavan kerran putkahtelevat esiin.

    VastaaPoista
  6. Outi, Eija ja Solen: saattaapikulua hetki ennenkuin pääsen näiden kankaiden kimppuu, on niin monta keskeneräistä projektia. Siihen asti ne tukkivat kaappejamme.

    agw in bangkok: mieluusti kirjoitan! Asia riipaili minunkin sydäntäni. Laitahan postia privaatti meiliin niin menee faktat oikein!

    Lissu: uuh, tuollaisia kassipäiviä minäkin haluan! UFF on kova rahastamaan, mietin eina että meneekö sinne apua tarvitseville mitään vai "eleleekö joku herroiksi Karibialla"

    VastaaPoista
  7. Mahtoikohan myyjä ajatella, että oikeasti tulevat käyttöön nuo vaatteet? Mietti varmaan mielessään minkälainen tyyli miehelläsi tai äidilläsi oikein on :) Tosiaan kankaat maksavat älyttömästi! Hyvin siis oivallettu.

    Jostain syystä minulla on sellainen mielleyhtymä, että Uffin toiminnassa on jotain ei-niin-eettistä, en tiedä mistä ajatus on peräisin? Olenkohan nähnyt jonkun dokumentin tai lukenut jotain jostain. Parempaa tietoa omaavat voivat korjata käsityksen.

    VastaaPoista
  8. Ai niin ja onnea 1-vuotiaalle blogille! Aloitimme samoihin aikoihin ja enpä olisi ilman tuota aiempaa kirjoitustasi muistanut, että minäkin olen jo vuoden blogiani pitänyt! Huomaamatta hurahti merkkipaalu ohi.

    VastaaPoista
  9. Villilintu: hih, taisin sortua selittelemään kassalla ;)

    Minäkään en tiedä mistä se mielikuva on syntynyt. Lieneekö urbaanilegendaa vai tietoa. Mutta yksi on hyvä: vaatteiden keräily on järjestetty helpoksi, ja käytetty tavara siten kiertää.

    Olisi kuitenkin mukavaa tietää mitä niillä rahoilla tehdään...

    VastaaPoista
  10. Villilintu: ...en hoksannutkaan, että samoihin aikoihin aloittelimme! Mukavaa.

    VastaaPoista
  11. Uffilla tekee tosiaan sekä vaatelöytöjä että materiaalilöytöjä. Joskus tuntuu siltä että kirppiksen kassa ihmettelee jotain 50-luvun kalsari-ostoksiani tai jotain muuta hämärää jota olen kahminut, joten on paineita selitellä... :)

    VastaaPoista
  12. Thilda: Mikähän siinä onkin että tulee tarve selitellä. Tai ehkä se on vain jutunjuurta. Mielelläni juttelen joskus tuntemattomille, jos luonteva tilanne. Suomalainen hiljaisuus on joskus niin luonnotonta.

    VastaaPoista
  13. TodelLAkin kiinnostaa mitä noista aiot pyöräyttää = ) Ja tuo adoptiojuttu, luen myös mielelläni, koska lehdissä ollut näinä päivinä usein asiasta, ja olen jäänyt miettimään, millainen henkilökohtainen tragedia on jollakulla juuri menossa...

    VastaaPoista
  14. Kotivalo: Jos ei muuta niin tilkkutäkkejä ja pienennettyjä hamosia... Ja lempikankaastani, tuosta ylimmäisestä, tahtoisin lakin.

    Jos vain agw lähettää minulle vähän lisää tietoja niin kirjoitan mielelläni adoptiosta. Se on lähellä omaakin sydäntä ja ollut toiveeni aina.

    VastaaPoista
  15. Ou, mulla on tollasia Kasoja ihan liikaa... Ideoita riittää, mutta toteutus tökkii. Teethän näistä sitten jotain, jotta mäkin saan uskoa, että kyllä niistä vaan sitten jotain syntyy ;).

    VastaaPoista
  16. No, minäpä koitan sitä kautta valaa uskoa sinuunkin! Voi olla että joudut odottamaan hyvän aikaa, mutta ehkäpä postaan tänne aikanaan, mitä niistä syntyi.

    VastaaPoista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.