Herään yöllä sateen ääniin. Sataa kuin suihkusta. Nukun yksitoista tuntia. Meinaan herätä puoli yhdeksältä, mutta sinnittelen takaisin uneen monien viisi- ja kuusituntisten öiden vajeen täyttääkseni. Mies tekee vielä viimeisen työpäivän. Naapuri muutaman talon takaa tulee aamukahville. Vaihdamme remonttivinkkeja ja olemme iloisia, että joku jaksaa kuunnella loputtomia suunnitelmiamme. Ilma on kosteaa kuin vaihtovuonna Indianassa. Tuuli tuo ulkoa vastapestyn pyykin tuoksun.
***
Lupasin laittaa kuvan metrisistä varjoliljoista, joita minulla oli lattialla nuppuvaiheessa. Nyt ne kukkivat viimeisimmillään pihassa.
Kaunista nämä kuvasi!Ja vihdoin ihanaa lomaa sinulle ja kiitos kommentistasi jo kesäkuun alussa keittiöstäni !Huomasin sen vasta tänään,olin kai silloin niin tohkeissani pikkuinen syntyi tuon postauksen jälkeisenä päivänä.Hellettä ja herkullisia remonttisuunnitelmia toivottelen, maria
VastaaPoistaLomapäiväsi kuulostaa mukavan leppoisalta, lomaa pitäisikin olla ajattelematta ja suorittamatta, viettää sitä olemalla vaan. Upea matto teillä, aivan kateeksi käy.
VastaaPoistaMinunkin unirytmini on muuttuneet ihan päinvastaisiksi mitä ne muuten olisivat. Ja vaikka minulla ei ollut mitään kamalia univelkoja, nukun silti kymmenentuntisia öitä :) Se on ihanaa..
VastaaPoistaMinäkin ihailen teidän mattoa, se on superkaunis.
Varjoliljat ovat niin kauniita. Meilläkin pitäisi olla sellaisia...en ole vielä löytänyt.
VastaaPoistaLomalla nukkuminen on niin ihanaa. Minulla siirtyy rytmi monta tuntia eteenpäin. Menen nukkumaan kolme tuntia myöhemmin eli yöllä ja nukun myöhään. Se on niin ihanaa.
Voisiko loma enää paremmin alkaa? Hyvillä yöunilla, rauhallisesti...
VastaaPoistaIhanaa lomaa!
Sattumalta eksyin blogiisi ja jäänpä seurailemaan elämäänne kauniissa rintamamiestalossa :)
VastaaPoistaHauskaa lomaa!
Tuuli Talovanhuksesta.
Joka päivä sitä hieman viisastuu, sillä en ole tiennyt valkoliljoja olevan myös valkoisina. Todella kauniita.
VastaaPoistasiis varjoliljoja...
VastaaPoistaKuulosta niin... LOMALTA! Ihana...
VastaaPoistaLiljoista tulee aina mieleen lapsuuden mummola, siellä lasikuistin kiviportaiden vieressä ne kesäisin kukkii..