Pitkinpoikin ja edestakaisin Helsingin rantoja pitkin Akselin Maryn Tarvaspäähän. Matkalla uidaan, syödään jäätelöä, kojusta herkkuja. Miehen ykkösherkku on herneet minun kirsikat.
***
Akseli on kosinut Marya ennen lähtöään Pariisin, mutta ilmeisesti Maryn vanhemmat vastustavat ja Akseli lähtee apurahan turvin Pariisiin, mutta ikävöi Maryä ja potee jonkinasteista masennusta. Akseli ei saa enää taideopinnoista kiinni, vaan palaa puolen toista vuoden jälkeen keväällä 1889 Suomeen. Marynsa hän saa 1890. Häämatka tehdään Kuhmoon ja Vienan-Karjalaan. Myöhemmin perhe pääsee pidemmällekin. Töiden perässä matkustetaan aina Meksikoa ja Chicagoa myöden.
Jossain vaiheessa rahat on tiukalla ja taiteilijaperhe muuttaa pihan poikki pitsihuvilasta alunperin vain ateljee käyttöön tehtyyn kivilinnaan. Grafiikan huoneesta remontoidaan keittiö, afrikkakokoelmahuoneesta makuuhuone jne. Alunperin asuinrakennuksena toimineeseen pitsihuvilaan otetaan vuokralaisia. Sellaista se on.
Olisipa tänäkin päivänä taiteilijaperheillä kaksi taloa ja toisessa afrikkakokoelmahuone :)
VastaaPoistaIhanalta kuulosti teidän pyöräretkenne. Olisipa täälläkin lähellä tuollaisia paikkoja.
Kiitos! Nyt vahvistui ajatus, että Tarvaspäässä pitää taas pitkästä aikaa käydä tornissa istumassa! Kiva että lisäsit tarinan mukaan.
VastaaPoistaAivan samat aatokset tuli kuin Annille!Tarvaspää on yksi lomanaikana käytävä retkikohde!Kiitos vinkistä ja muistutuksestakin.Ajamme usein viikonvarrella siitä ohi emmekä ole kymmeneen vuoteen siellä käynneet.
VastaaPoistaNäin vuosikymmenien päästä kuulostaa ja näyttää kaikki niin kovin ihanalta ja herttaiselta ja ties miltä. En mikään historian asiantuntija ole, mutta tuskin se niin kauhean romanttista on oikeasti ollut! Akselikin rahtasi perhettä ties minne Jumalan selän taakse kauas sivistyksestä ympäri Suomen ja maailman, että mahtoi olla vaimo yksinäinen ja uupunut suurta lapsikatrasta hoitaen... Akselin taiteillessa. Mulla on edelleen kesken pojan puhtaaksikirjoittamat Akselin muistelmat heidän Afrikan matkastaan. Syksyn viiletessä paneudun taas siihen.
VastaaPoistaUpea porraskaide, tykkään jykevästä.
Niin kaunis talo! En ole käynyt koskaan mutta se on "listalla" kuten Hvitträskin. Minä kyllä vaihtaisin koska tahansa tuohon aikaan. Ei se nyt mitään satua ollut se elämä, mutta eipä ole nytkään ja silloin oli kuitenkin kauneutta, jota nyt on niin nirkosesti.
VastaaPoistaäh! nyt kiukuttaa. kirjoitin kaikille pitkät pätkät ja teksi katosi. Mur. palaan huomenissa!
VastaaPoistaJo ensimmàisistà kuvista tunsin Tarvaspààn. Minulla on ollut kodista postikortti kokoelma, joka on lennellyt jo maailmalle. Olisipa mukava tietàà Maryn ajatukset noista arjen kiemuroista taiteilijan arkielàmàn pyòrittelijànà. Mulle kàvi alkukesàstà aika usein noin tuon kommenteihin vastaamisen kanssa. Nyt on ollut jouhevampaa. Kop, kop puuta!
VastaaPoistaNiitä kohteita, joissa voi käydä aina uudestaan ja uudestaan. Kun vain joskus ehtisi Helsingin reissulla. Yleensä juoksen vain työasioissa paikasta toiseen. Lisää lomaa, kiitos!
VastaaPoistaKiitos tästä! Ihana paikka, enkä ole vielä koskaan käynyt!
VastaaPoista