Meritähti herää onnellisena.
Minulle on valjennut, että vanhemmuus on kolmivuorotyö,
josta arkisin äiti hoitaa ensin kaksi vuoroa yksin,
ja sitten lähes poikkeuksetta iltavuorosta vielä puolet.
Ensinmäisen vuoron hän hoitaa silloin kun hänen (ja kaikkien muidenkin) pitäisi nukkua, toisen sillä välin kun isä on töissä. Sen kolmannen vuoron alkaessa hän on jo niin sekaisin, ja tahtoo vain olla, eikä jaksa kertoa isälle, mitä tänään vielä pitäisi tehdä.
Viikonloppuisin, jos käy flaksi, pääsee vähän helpommalla.
Nyt on ollut vähän extraa ja tunnit vuorokausissa ei tahdo riittää,
vaikka koko ajan tekisin.
Hellyyttävä meritähti!!! <3
VastaaPoistaVoimia sinne vuorotyöläiselle! <3 Kyllä se siitä helpottaa kun lapsi kasvaa!! Klisee, mutta totta.
t. Äiti jolla pojat 4v ja 6v :)
Ihana pieni meritähti, meillä on aivan samanlainen ilme aina herätessä! Onnellinen ja tyytyväinen hymy ja punaiset posket :)
VastaaPoistaTuo vuorotyö oli aika hyvä vertaus. Meillä tosin yötuuriinkin saa onneksi apua, mutta eipä sitä imetystä voi isi korvata. Vaan isin homma onkin sitte ravata muiden lasten luona kun ne näkee painajaisia tai huutaa muuten vain.
Tsemppiä ja jaksamista!
Pieni lintu: Jep. Ja mieluummin minä täälä kotona olen, kuin töissä. Tuntuu vain välillä siltä, että mitä suuremmin itseni ylitän ja mitä enenmpään pystyn, sitä vähemmän apua saan.
VastaaPoistaMarjuri:
Täälä on "se toinen lapsi", eli koira on juuri huutanut kaksi yötä pillerihumalassa leikkauksen jälkeen.
Kaksi kasvainta piti poistaa, neljä poistettiin, ja olonsa oli niin kurja, etten saanut syömään saati juomaan kuin truuttaamalla pullolla suuhun. Juoksin kasi yötä katsomassa, mikä on hätänä, kun uikutti. Pelkäsin että kuivuu kösiin. Huolesta sekavana kolmantena aamuna sain luvan poistaa kipulaastarin ja koira alkoi juoda, syödä ja sekavuus katosi.
Paikkansa pitävä kuvaus. Kyllä äiti tosiaan saa vastata paljosta, eikä lakisääteisiä taukoja ole tarjolla. Pillerihumalaiset koirat ovat sitten vielä odottamaton lisähaaste :)
VastaaPoistaUlospäin äitien jatkuva puurtaminen ei juurikaan näy, joten ihmiset eivät välttämättä huomaa tarjota apua. Joten on se vaan niin ihanaa, kun joskus anoppi tulee meille käymään ruokakassien kanssa tai setä tulee illaksi leikittämään, ihan pyytämättä!
No huh, tuolle teidän koiralle. Tuollainen koiraleikkaus taitaa viedä sun viimeisetkin yöunet! Tsemppiä! Toivotaan, että koira antaa sun nukkua tai sitten pistät isännän ja koiran yhteiseloon öisin.
VastaaPoistaSulla on kyllä niin söpö hymytyttö!
Benglia: joskus tuntuu, että se puurtaminen ei näy sen enempää ulkona kuin sisälläkään ;) voisin antaa itselleni mitalin joka päivä edellisestä 10 päivästä. Aamusta iltaa hypännyt sinnetänne, jos ei nyt sitä lasketa, että imetän istualleni. Istunut ekaa ketaa kun Mies tulee töistä. Nyt toivottavasti helpottaa.
VastaaPoistaIhana anoppi sinulla! Ja miten hyvältä se tuntuu, kun joku tyrkyttää apua. On niin vaikea pyytää, kun ei tiedä mitä tohinaa muilla on.
Nonna: isäntä on autuaan tietämätön korvatulppiensa alla yöllisistä tohinoistani. Ja ehkä hyvä niin. Mitä tästä nyt enää puuttuisi niin kiukkuinen väsynyt mies nurkissa pyörimässä, hahaha!
Näinhän se on, sama juttu meillä, tyttö 6,5kk kai sitä pitäis osata olla itsekkäämpi niitten työvuorojen suhteen :D
VastaaPoistaOnneks tuollaisen meritähden vuoksi tekee mitä vaan!
Mukavainen blogi, liityn lukijaksi :)
Niin, kyllähän se vähän korpeaa kun vauva alkaa hihkua pinniksessä aamuseitsemältä ja mies suhisee "hys, hys!!" Me sitten noustiin hyvin äkkiä aamupesulle ETTEI VAAN MIEHEN UNI HÄIRIINNY, se rappanahan on koko yön havahtunu siihen että minä hypin vauvan kanssa ylhäällä!!!
VastaaPoistaSanon suoraan: aika perkeleellistä oli toisinaan mullakin kun molemmat oli pieniä ja mies karmeita päiviä pois. Ei ollu sitä koiraa edes muttei liioin mitään apua missään - enkä olis varmaan jaksanut pyytää saati ottaa vastaan.
VastaaPoistaToivottavasti helpottaa.
Ihana meritähti! :)
VastaaPoista