perjantai 4. marraskuuta 2011

Ei loasta tietoakaan

Kuljimme tästä monena päivänä ja aina oli kamera kotona, sitten vähän mutta ratkaisevasti myöhässä kuvasin paikan, jota joka päivä ihastelin.

On ihanaa päästä päivänvalolla ulos. Saapi nähdä iskeekö kaamosväsymys nyt ollenkaan, kun ei tarvitse viettää valoisia tunteja toimiston hämärässä. Valohoitoa Pikkiriikkisellekin. Hän selvästi viihtyy silmät ymmyrkäisenä katsellen puiden latvoja.


On vaikea uskoa, että on jo lokakuu.

PS. Hittolainen, nythän on MARRASKUU, ja joku sen ehti jo kommentoidakin.
Naurettavaa. Tätä menoa lapsi menee jo huomenna kouluun.

6 kommenttia:

  1. Vielä vaikeampaa, että on marraskuu. :)

    VastaaPoista
  2. :) Niinhän se on. Aika menee lasten kanssa paljon nopeammin kuin ennen. Johonkin ne kuukaudet ja vuodet hurahtaa.

    Tuota valoisuusasiaa en ollutkaan ennen tajunnut laskea kotiäitiyden plussaksi. Onneksi saan viettää osan työpäivästäni ulkona :)

    VastaaPoista
  3. Niin just se menee! Itselläni on 16ja 17 -vuotiaat tytöt ja usein mietin, että mihin ne vuodet kului. Vastahan toin ne kotiin synnytyslaitokselta. Alan pikkuhiljaa ymmärtää naisia, jotka alkavat haaveilla lastenlapsista.
    t."kellokauppias"

    VastaaPoista
  4. Nauti näistä ohikiitävistä hetkistä Piikkiriikisen kanssa. Ne ovat kultaakin kalliimpia. Kun hän kasvaa hän haluaa kuulla sinun kertovan millaista oli, kun hän oli pieni. Mistä hän piti, miltä tuntui pitää häntä sylissä jne. Silloin saat palata näihin hetkiin uudelleen.

    VastaaPoista
  5. Anonyymi: ihan henkeä haukon ;)

    Tytti: onhan se ihan hirveää, että tämä hämärässä vaeltava kansa viettää sen ainoan valoisan ajan sisätiloissa. Onnellisia ne joilla työ tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun.

    Kellokaupias: Niin, ehkä moni on enemmän läsnä sillä toisella kierroksilla, lapsenlapsille, jos vaikka väsymys on tehnyt omien lasten varhaisvuosista sumua. Näin voi käydä jos on monta pientä tai yksi valvottava.

    Olen kiitollinen siitä, että en ole itse ollut väsynyt ja olen ollut hetkissä läsnä.

    Anonyymi: meillä on kirjoitettu lähes jokaisesta pävästä muutama lause muistiin!

    VastaaPoista
  6. Heippa taasen! Kyllä mulla jäi mieleen lasten kotivuodet juuri siitä että ei ollut kaamosoireilusta tietoakaan. Pilvisenäkin päivänä on ulkona valoisaa, ja siellä kannattaa olla! Se oli ihanaa :) Hyvää syksyä, ja valoisia päiviä teille! terv. ingrid

    VastaaPoista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.