Sitten se loppui kesken

Hirveä säätö sen epoksin kanssa! Eilinen primeri onnistui hyvin eli aamulla ruvettiin taas laskemaan, missä suhteessa ja miten epoksimassaa laitetaan. Sitten vielä soitto Tikkurilaan, että menee oikein. Tikkurilasta neuvottiin jostain syystä laittaan 2 litraa vähemmän hiekkaa kuin ohjeessa. Näin tehdään siis ja todetaan, että vajaan kahden millin massauksella massa riittää. Eikun hommiin. Hän menee kellariin, minä teippaan taas ovet käryjen vuoksi perässäni ja istahdan sohvalle odottamaan.

Menen vähän ajan päästä kellariin katsomaan ja siellä on epätoivoinen mies, litku loppu ja kaksi neliötä käsittelemätöntä lattiaa. Luonnollisesti hän on koittanut tilanteen tajuttuaan vetäistä ohuemmin sillä seurauksella, että keskilattialla on pälvi joka kuultaa läpi.  Mitäs nyt? Lämpötilasta riippuen massaan ei pitäis enään koskee 15-30 minuuttia massauksen jälkeen.

Minä kiroilen niin, että saan sen ihanan ja  kiltin remppamiehenkin kiroilemaan. Vedän pokat mahani kanssa pihamaalla, mutten kai raivoltani tunne mitään.

Hikipäässä soitan rautakauppaan ja selitän tilanteen, kysyn onko hyllyssä, voiko vielä jatkaa, jos heti toimii. Pyydän, että kokoavat lastin valmiiksi kassalle, tulemme viidessä minutissa. Pelkään, että saan keskenmenon tämän lattian kanssa. Hyppäämme pakuun ja  kas kummaa, siellä on tehty rautakauppojen MM nopeusennätys ja tavara on kassalla odottamassa, mies kassalla meidän lasku koneeseen lyötynä, eikä tarvi kuin vingutta korttia. Ja äkkiä takas. 5 minuutin paluumatkan aikana sanelen speksit: Ensin massaa siihen pälveen, joka jäi keskilattialle ja sitten sen lopun kimppuun. Päätetään sotkea kaikki uusi ostettu massa, ettei aikaa mene suhteiden uudelleen laskemiseen. Teen testin latiaan ja katson katoaako piikkikengänjälki vielä jo tehdyltä pinnalta. Hitaasti, mutta katoaa.

Pidän porakonetta, jossa sekoitin, mies kaataa hiekkaa massan sekaan. Ohimossa jyskyttää. Mies hiipii piikkikengin pälvikohtaan ja  levittää ja tasoittaa vimmatusti piikkitelalla. Minä tähystän siitä ulko-ovelta tasoittuuko sauma ja ohjeistan mistä vielä. Epoksit senkun roiskuu seiniin huutelee mies. Hällä väljä, roiski menemään: oma Mies sanoi, että maalaa vielä kerran ne jokatapauksessa. Sitten sen jäljelle jääneen lattian kimppuun. Sen sauma saadaan paremmin haltuun.

Kun homma on tehty olemme molemmat kaikkemme antaneita. Uskon, etten toivu tästä koko viikkoon, niin hirveesti supistelee. Hän lähtee ja minä nukahdan. Kahden tunnin päästä herään ihan ihmisenä. Anoppi tuo ruokaa, lähtee tytön kanssa serkkulaan ja saan maata koko loppuillan.  Hiivin katsomaan lattiaa ja totean, että se pelastettiin mikä pelastettavissa oli. Nyt kun se on siinä vielä vähän silinnyt, niin etuosan saumaa en siitä ovelta kurkkiesssani edes erota. Pälvikohdan paikkauksesta jäi lammikonmuotoinen sauma, mutta siihen tulee sänky ja matto.

Huomenna pääsen kävelemään lattian päälle ja näen paremmin.