maanantai 7. joulukuuta 2009
Värikylpy
Jos mikä teki terää syksysynkkien jälkeen, niin valo ja värit. Yksi matkan ensimmäisten päivien ilon aiheita oli miehen valitsema hotelli, jossa saimme räiskyvän värikylvyn.
Toinen eteläisen ilmanalan mahdollistama miellyttävää vaihtelua tuova seikka on tyystin erilaiset pinnat ja materiaalit kuin mitä pohjolassa rakentamiseen käytetään. Bambua, palmunlehvää, kiveä, savea, mosaiikkia, kookospähkinänkuoria ja tummia puulaatuja. Silmä lepäsi, kun joka päiväisiä tarve-esineitä oli tehty luonnon materiaaleista muovin sijaan.
Pidempään en voisi näin räiskyvän paletin kanssa elää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Toi punanen hotelli(?) on aivan mahtava, Hui!
VastaaPoistaVieraiden maiden väriyhdistelmät ja kuviot on hienoja ja uskaliaita. Niitä on kiva tutkailla :)
Huh, tosiaan, ihania värejä, mutta tällainen luterilainen skandinaavi saa orastavan migreenin jo näistä kuvista...
VastaaPoistaKauniita matkakuvia! Valoa ja väriä minäkin jo kaipaan tähän synkkyyteen, joten kiitos näistä kuvista.
VastaaPoistaMahtava "lomasilmä" miehelläsi! Vaihtelu virkistää jne.
VastaaPoistaValkoinen Persilja: Todentotta, monissa maissa on ominaiset värimailmansa ja yhdistelmänsä. Mikähän suomalaisessa pistää silmään? (Toivottavasti ei harmaus, onhan täälä tämä kuulas valo ja siniset hetketkin)
VastaaPoistaAnja: Hih! Siellä auringonalla ei näyttänyt ollenkaan hassummalta mutta nyt kuvissa aika shokkivärit.
Teija: Joulu tuo väriä onneksi pian meillekin!
Vilijonkka: Eikö! Kiva on jättää toisen harteille joskus tällaiset jutut, kun tietää ettei pety.
Samaa olen miäkin mietiny, miksi tänne tullaan. Kuulemma ihmiset on mukavia täällä suomessa?!? Pitääpä joskus haastatella tarkemmin suomen ihanuuksista.
VastaaPoistaVai kylppäriä, juurihan sait maalattua ihanuuden kullalla...
Valkoinen persilja: Värejä lähinnä mietin, mutta varmaan on aika erilainen tämä sosiaalinen kulttuurikin täällä. Vaikka ollaanko me menossa sellaiseen hymistelevään amerikkalaiseen smalltalk -meininkiin? en tahtoisi.
VastaaPoistaMielusti pitäisin sellaisen rehellisen ja hitaammin lämpiävän tavan tutustua ihmisiin, mutta tulla sitten elinikäisiski ystäviksi. Taitaa olla katoamassa pääkaupunkiseudun trendeistä sellainen. Satamäärin vain solmitaan facebooktuttavuuksia..
No se oli sellainen silmänlumeremppa, jolla lykätään sitä tulevaa kallista remppaa!