Sain tämän Mieheltä kolme vuotta sitten. Paras joululajani miesmuistiin. Siihen tietysti sisältyi se suloinen ajatus, että Mies täyttää sen. Ensinmäisenä vuonna Mies panosti sisältöön ja kuukauden päivät heräsin joka aamu kuin lapsi. Kauniiden viestien lisäksi luukuista löytyi mitä kummallisempia asioita. Mm. omia hukkuneeksi luulemiani pienesineitä. Minulla on sellainen mielikuva, että olen kirjoittanut tästä aikoinaan.
Tänä vuonna luukut ovat pysyneet tyhjinä, vaikka toin sen jopa tyrkylle. Tässäkin taitaa näkyä se, että talossa on uusi *työnantaja. Esitin toivomuksen, että Mies täyttäisi luukut vielä kerran minulle ensi jouluksi ja sitten seuraavana vuonna, kun lapsi osaa jo odottaa joulua täytän sen hänelle. Olen niin riemuissani siitä, että talossa on lapsi tulevina jouluina, että joudun pidättelemään itseäni, etten alkaisi täyttää tuota kalenteria pikku yllätyksin samantien.
Joulu tulee kuin varkain on uskomatonta, että aatto on ensiviikolla.
Nuo amaryllikset ovat kukkineet minulle maljakossa jo kaksi viikkoa!
* Työnantaja istuu tuossa sitterissä ja pitää katkeamatonta puhetta. Näyttäisi juttelevan sormilleen. Hampaita kutittaa yhä, ja olen ommellut kuolalappuja, jotka ovat vääntyneet suussamme kuolalumppujen kautta Kuala Lumpur:eiksi. Purulelujen imeskely auttaisi, mutta ne tahtovat vielä tipahtaa käsistä. Esineisiin kyllä tartutaan jo, mutta se vaatii keskittymistä. Samanlaista suoritusta edeltävää hiljentymistä tapaa Olympialaisissa. Sitten tähdätään ja muutaman hudin jälkeen esine on kädessä!
Joo, ruusut on ihan yliarvostettuja. Varsinkin kun niistä ei koskaan tiedä, kauanko ne on seisseet siellä kukkakaupassa. Voi kestää kotona maljakossa kaks viikkoa tai yhdenyön.
VastaaPoistaHei... Oliiviöljy kuulemma auttaa hampaiden tulon mahdollisiin kipuihin. Käytetään enemmän tuolla maailmalla. Kokeiles Googlata teething olive oil :)
VastaaPoistaheh, munkin pitää varmaan googlata tuo oliiviöljyjuttu! sen verti valuu kuola ja nyrkit suussa koko ajan. jotain kuolalappuja pitää kehitellä kyllä..
VastaaPoistakiva ylläri, ettei siippa lähtenykään reissuun!
Kettu: molemmista on kokemusta. KErran soitin lähetille seuraavana päivänä ja kerroin, että edellispäivän kymmenen komeaa ruusua oli yön aikana kaikki lupsahtanut. Tuli uudet jotka kesti juuri tuon kaksi viikkoa!
VastaaPoistaSiina: no hyvä! nythän voin antaakin sitä, kun saa alkaa antaa kiinteitä.
Teija: onneksi ei lähtenyt, sen verran pimeetä ja voimia viepää tää syksy on! Valoa sinne, vaikka kynttilän muodossa.
Tämä sun lokerojuttu on varmaan konkreettinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun perheeseen tulee uusia "työnantajia". Nyyh... Mutta ihana kuitenkin muistella, miten homma on joskus toiminut.
VastaaPoistaLasten joulukalenteritouhuja on kyllä mahtava seurata!