Ihania ne päivät kun voi vain olla. Auringonpaiste kruunaa kiireettömän kotipäivän.
Äitiysloma on sikäli verrattavissa eläkepäiviin, että siitä ne kiireet alkavat. Vaikka juuri mitään ei suunnittelisi etukäteen, kalenteri senkun täyttyy.
Kotipäivät ovat harvinaista herkkua sikälikin, että jos emme pistä päätämme ulos ja hankkiudu ihmisten ilmoille, niin muutamassa päivässä lapsi kypsyy niin totaalisesti kotonamöllöttämiseen, että helpommalla pääsee ja tyytyväisempinä pysymme, kun lähdemme turuille ja toreille kuljeskelemaan.
Ja älkää nyt hyvät ihmiset kirjoittako mitään kotoilusta. Ei täälä mitään tarvitse kotoilla, täälä vaan ollaan ihan tavallisesti ;)
Hih, tuo päivän täyttyminen pienistä jutuista on erikoinen asia, että ei voi ymmärtää kuinka töissäkäydessä ehtii yhtään mitään muuta. Ihminen on joustava. Mulla on yksi vapaa ja voisin möllöttää lisääkin.
VastaaPoistaKaunis tuo virkkuusi!
Aika ja sen riittävyys on venyvä käsite ja osin mielentila! Plus, että lapsen kanssa siirtyminen on niin hidasta, että koko päivä siinä menee johonkin jonka ennen olis tehnyt ohimennen.
VastaaPoista