Eikö tästä talvesta jo päästä?
Minulle lauloi jo mustarastas. Krookukset kukkivat pihassa. Koirankakka haiskahti tienposkissa ja kevätpöly pöllysi naapurin pienelle pyöräilijälle, joka ilmeestä päätellen oli ensi kertaa kolmipyöränsä päällä. Ilmassa oli jo lupaus, että lunta ei enää tule!
Niimpä. Kyllä niin kypsyttää. Hö mikä pettymys, vaikka takapakit kuulunee kevääseen, tämä olis jo hieman liikaa....haluan takaisin sulan, hiekkaisen pihan...ja ne krookuksen alut lumen alta.
VastaaPoistaMeidän mustarastas muutti takaisin jo kuukausi sitten. Silloin kun oli vielä lunta ja pimeää. Pitkän päivän jälkeen kotiin raahautuessa kun kuulee mustarastaan äänen ei voi kun hymyillä. Aina tulee sellainen olo että se laulaa vain minulle :) hassua
VastaaPoistaKevät on ärsyttävin vuodenaika koska se on niin epäluotettava!
VastaaPoistaHeidi: Uusi lumi on vanhan lumen surma, mutta eiks sen pitäis olla sellainen ripsaus vaan. Se eilinen lumisade olis jo riittänyt hyvin siihen tarkoitukseen.
VastaaPoistaAnna: Välillä on kuulunut mustarastasta itkuhälyttimenkin kajarista!
Elämäni matkat: Vai onko kevät kuin epätoivoinen rakkaus: Lupailee kaikenlaista, takapakkia tulee, välillä riekutaan puolipukeisssa onnesta hurmioituneena ja kohta ollaan vilustuneita?
VastaaPoistaTykkään kovasti tuosta kevät ja epätoivoinen rakkaus vertauksesta :D Ottaisin ehkä kuitenkin pois tuon sanan epätoivoinen, sillä kyllä se kesä aina sieltä tulee. Kevät on mulle kuitenkin ollut aina se paras vuodenaika! Kukapa ei nauttisi ihastumisen tunteesta :)
VastaaPoistaMä olen ainakin niin kurkkuani myöten täynnä tätä valkosuutta!! Pääsiäiseksi lähdemme Tukholmaan kevään toivossa. Vaikka huonolta se näyttää sääennuste sielläkin, ei sentään kuitenkaan lunta oo luvattu!
VastaaPoistaJa vielä...mun työmatkaani läpi Vanhan Kaupungin siivittää mustarastaan laulu. Se istuu korkeimmassa puussa ja sen ihana laulu kuuluu koko matkan =)
VastaaPoista