torstai 16. syyskuuta 2010
Tipuset
Siinä ne parveilevat. Odottavat pääsevänsä komeroon orrelle. Pastöroidut mehut. Pastöroimattomat ovat jo pakkasessa umpijäässä.
***
Tänä vuonna 45 litraa omenamehua. Omenoita käytiin pelastamassa tuttavan siirtolapuutarhapalstalta. Siellä oli jo kuoppa kaivettuna. Kuinkahan paljon hyvää satoa menee hukkaan...meilläkin mätänee kriikunoita puun alle!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minä vähän aikaa mietin että missä ne tiput ovat - kanan lapset.. :)
VastaaPoistaPaljon on mehua!
Hei,
VastaaPoistaMeille oli jostakin ilmestynyt pakkaseen kriikunahilloa ja se oli lapsilla menestys puuron päällä. Enpä vaan osaa kertoa miten sitä herkullista hilloa tehdään - ehkä vain tarpeeksi sokeria...
Marika: kun aloin ottaa kuvaa, tuli niin elävästi mieleen parveileva tipujoukko. Ehkä tunnen monen päivän säädön jälkeen hellyyttä tuota joukkoa kohtaan!
VastaaPoistaTiia: Kokeilin muuten mansikkaa kriikunahillon sekaan, ja se kivasti taittoi kirpeyden, eikä tarvinnut niin paljoa sokeria laittaa.
Wau, mahtava tipusato teillä! Minäkin olen hyödyntänyt hyvin naapureiden sadon, kun oma jää tänä vuonna pieneksi. Kriikunoita on syöty navat tursuen ja omenat paistuvat tällä hetkellä uunissa piirakassa. Osa niistä on soseena pakkasessa.
VastaaPoistaMutta tosiaan, harmittavan paljon satoa menee ihan hukkaan! Pitäisi olla kunnon systeemi niiden kierrättämiseen halukkaille!
Tuleva "naapuri" täällä hei :)
VastaaPoistaMe olemme valmiita poimimaan kaikki mitä maa saa osakseen, aina iltakävelyllä voidaan nappasta pari palleroa teidän pihalta...
Ihana mehusatsi. Meillä on vielä paljon omenoita puussa, muttei aikaa niiden laajamittaiseen käsittelyyn. Panen taas sähköpostiin noutokehoituksia tuttaville.
VastaaPoistaNonna: meill kuivuus pudotti 2/3 omenoista raakileina, mutta onneksi ruoho joskus on aidan takana vehreämpää ja ihmiset jakavat! Omat omput jätettiin hilloihin ja kuivattavaksi, syömäomeniksikin, kun tuttavat tosiaan eivät tienneet mihin haudata omanansa.
VastaaPoistaJoo pitäis pystyä jakamaan leipäjonoon ja tarvitseville.
Valkoinen persilja: Tarkoittiko tämä että TEITTE tarjouksen ja se HYVÄKSYTTIIN??!! soitan huomenna, ennenkuin uskallan onnitella. Tulkaa hetimmiten hakemaan, ne vetelee viimeisiään sekä puussa, että maassa!
Morso: joo, kattilan ääressä seisominen ja survominen vie aikaa ja se valuu kuin sormien läpi joka vuosi tähän aikaan.
Onneksi mehuasemajuttu on suht yksinkertainen sen jälkeen kun kanisterit on saatu pestyksi.
Omppu mehu on niin hyvää!!!
VastaaPoistaVoi kun saiskin tollasta ite tehtyä.
Pastörointi. Se siis on se millä ne mehut säilyy. Mietin sitä.
VastaaPoistaSannu: On kyllä ihan eri makuista, kuin kaupan mehut.
VastaaPoistaMietittiin juuri, kun niitä omenoita siellä poimittiin, että miksi ei olla tehty tätä aikaisemmin, kun ei ollut vielä omia puita. Että varmasti saisi kilokaupalla ilmaista omenaa, jos laittaisi vaikka siirtolapuutarhojen ilmoitustaululle viestin, että tulee ravistamaan ja poimimaan. Melkein kaikilla joilla on omia puita , on ylituotantoa, ellei puserra mehuksi.
Piilomaja: Se se on. Pastörointi. Mehun lämpötila nostetaan nopeasti noin 85 asteeseen, ettei vitamiinit suotta tuhoudu, mutta homeitiöt sun muut kualiintuu.
Pakastettu mehu taas on kuin vasta puristettua.
Vieläkö jotain mietiskelet?
Nyt mietin ummetusta. Tv:ssä juuri puhuttiin siitä. Olin yhtäkkiä niin iloinen siitä ettei se ole vaivanani.
VastaaPoistaNyt mietin ummetusta. Tv:ssä juuri puhuttiin siitä. Olin yhtäkkiä niin iloinen siitä ettei se ole vaivanani.
VastaaPoistaNoin paljon sitä mietin.
VastaaPoistaNoin muhkealla tipusadolla selviää kevyesti tiukankin talven yli!
VastaaPoistaPiilomaja: Syytäkin miettiä!
VastaaPoistaHahaha, nauroin ääneen! mutta vakavoituakseni omenamehu saattaisi auttaa siihen, tosin en tiedä sillä se ei ole minunkaan vaivani!
Kultsin kämppä: joo tiput orrella ja ne toiset ikäänkuin broilerit pakastealtaassa!