Rintamamiestalon alakerta on lähes yhtä suurta tilaa hormin molemmin puolin avattujen oviaukkojen ansiosta. TV-huoneessa on joskus ollut makuuhuone, ja vaikka talo on nyt yhtä makuuhuonetta köyhempi pidän siitä, että TV:lle on oma erillinen tilansa.
Varsinkin nyt, kun sotku tuntuu syntyvän yhdellä laajalla käden liikkeellä, on helpottavaa, että varsinainen olohuone lepää siistinä tuossa vieressä. Olen oppinut katsomaan sotkun ylitse ja lepuuttamaan silmääni tuossa siistissä osassa alakertaa!
(Ihminen on sopeutuvainen eläin.)
Mutta asiaan: Viiden vuoden painostuksen jälkeen saimme kesälomalla laitetuksi oviaukkoihin raamit! Ai että! Kiitos taustatuesta lähisukulaisille, jotka jaksoitte marmattaa puuttuvista listoista!
Varsinkin nyt, kun sotku tuntuu syntyvän yhdellä laajalla käden liikkeellä, on helpottavaa, että varsinainen olohuone lepää siistinä tuossa vieressä. Olen oppinut katsomaan sotkun ylitse ja lepuuttamaan silmääni tuossa siistissä osassa alakertaa!
(Ihminen on sopeutuvainen eläin.)
Mutta asiaan: Viiden vuoden painostuksen jälkeen saimme kesälomalla laitetuksi oviaukkoihin raamit! Ai että! Kiitos taustatuesta lähisukulaisille, jotka jaksoitte marmattaa puuttuvista listoista!
Nyt kun katsomme näitä oviaukkoja joiden tapetit vaan on leikattu mattoveitsellä ja viimeistelemätön seinä paistaa, tuntuu Miehestäkin uskomattomalta, miten häntä ei häirinnyt yhtään. Niin se silmä tottuu...ja kun työlistalla on jatkuvasti tusina toistensa kanssa kilpailevaa korjauskohdetta.
Ah sitä tunnetta, kun saa pitkään roikkuneet rästihommat hoidettua :) Meillä niitä myös piisaa ja lähisuku on veistetty samasta puusta, kuin teilläkin ;D
VastaaPoistaNo on se hyvä, että ei suotta kainostella puolin eikä toisin! Joo, kyllä tuntuu hyvältä, varsinkin kun nyt lapsen kanssa hommaan ryhtyminen tuntuu välillä tervanjuonnilta, kun arjessa olisi tarpeeksi, mutta sitten on taas niitä hommia, jotkja perusparannuksen jälkeen saavat sen arjen luistamaan paremmin! Tämä oli pelkkää estetiikkaa, mutta ehkä siistimmältä tuntuu vähän sotkuinenkin koti nyt!
PoistaJust noin se menee meilläkin. Huushollissa on monta kohtaa heikunkeikun, ja olen ihan tottunut siihen. En edes muista, että joskus meinattiin, että tuokin kohta laitetaan kuntoon.
VastaaPoistaSihmissilmä on armelias. Joskus se on ihan havahduttavaa, että kutsuu jonkun katsomaan kotia ulkopuolisen silmin, jonkun suorasuun ;) -kuten sanottu, meille ei tarvinnut edes kutsua, hyvä kun on välittömät välit!
PoistaAi että kiiltää nätisti ja nostaa tilan arvoa kummasti. Olihan ne lasikuidut ihan sympaattiset kiemuraisine reunoineen.
VastaaPoistaNyt tarvitaan vastavuoroista palvelua täällä kettulaisen kolossa :)
Kettulaisilla on kaikki vielä hullunmyllyn, mutta se mitä tehdään tehdään tunnetusti pieeetillä, eikä mitään tusinaratkaisuja. Esim lattialistathan on ihan tavismeininkiä...
PoistaHmm, kovin ristiriitaista ;) Ne käsittelemättömät ovenpielet olivat elämäänähneen viehättävät. Pitäisiköhän tästä edes tykätä....
VastaaPoistahaha! Eläämäänähnyt on usein parhaimmillaan juuri jonkun toisen kodissa! vaikka olihan ne (edellisen asukkaan kontaktimuovilla korjaamat) liimapintaiset oviaukot persoonalliset!
PoistaNo kiva kun ootte toimertuneet! Silmä tottuu kyllä yllättävän nopeesti. Meil on olkkarin katonrajassa roikkunut antennijohto ja sen piilolista jo kuukausikaupalla. Ensin se oli jotain ihan kaameeta, kun se sieltä tipahti, mut nyt sitä ei ees muista. On menty synttärit ja lastenvaatekutsut sun muista kyläilijöistä puhumattakaan. Kukaan ei oo mitään sanonut, mutta itselle tulee aina pienoinen selittelyn tarve :D No, miehen kunniaksi pitää nyt sanoa, että yhden pätkää listaa hän sai viime viikolla jo korjattua... että toivoa on :)
VastaaPoistaKaunis väri gladiooluksissa!
Minä olen pikkuhijaa luopumassa selittelystä, ellei nyt sitten jotain ihan tavatonta kävele vasataan jo kynnyksellä. Käytämme lapsikorttia. Koska onhan niin, että en minä muidenkaan omituisuuksia edes huomaan ja jos huomaan, niin olen tyytyväinen, se tuo minut itseni normaalinkirjoihin, että "jollain muullakin"!
Poistaeikös olekin, ja gladiuksista tuli kertaheitolla lempi leikkokukkani! no ainakin jaetulla ykkössijalla! Kiitos naapurille.
Ihanaa! Meillä myös rintamiestalo, alakerrassa kamari (televisio, kirjasto ym. siellä) ja olohuone vastaavalla tavalla ison oviaukon yhdistämänä. Olemme asuneet 15 vuotta ja... Ylälista puuttuu vieläkin. Tapetti repsottaa ym. Silmä tottuu!
VastaaPoistaAina ihanaa, kun joku tunnustautuu rintamamiestaloasukiksi! Ihania vuosia eteenpäin toivotan!
PoistaLueskelin tässä juuri sinun vanhojakin kirjoituksiasi ja ajatukset ovat kovasti samankaltaisia. Olen siis täysiverinen rintamamiestaloasukas ;-)
Poista