lauantai 1. syyskuuta 2012

Matka jatkuu


 








Jotkut rakastavat autoja, toiset kenkiä -minä taloja. Nyt saivat talovanhukset kuitenkin jäädä Loviisassa vähän huonommalle, kun niihin oli vaikea vääntäytyä vaunujen kanssa. Ja selkästoorin jo tiedättekin, (on muuten vähän paremmassa kuosissa nyt!!) ei siellä montaa taloa läpi kanniskeltu. Koitettiin vähän vuoroissa, mennä, joku ulkosalla lapsen kanssa, kun minä kipaisin jokusen kohteen kantsomassa. Onneksi sää oli mahtava ja näissäkin puutarhoissa riitti katsottavaa. Ihmisten kodeissa ei kameroiden kanssa tietenkään häirittykään.
 




 


 
Taidan houkutella Miehen mukaan ensi vuonna. Koko päivä ellei jopa viikonloppu saisi olla pelkkää Loviisaa. Olisi aikaa istua viehättävissä puutarhakahviloissa ja syödä ulkosalla. Ihmetellä kaikessa rauhassa kaikkea sitä muutakin runsautta, mitä tapahtuman on poikinut: lukuisia kirpputoreja, ruokatoria, taidepajoja ja käsitöitä.
 
 
 
 
 
 
Kylähullun luonakin käytiin, ehdittiin jutellakin, kun viime hetkellä mentiin ja muu väki oli jo lähtenyt. Thaitheillija oli nähnyt väkkärässä potentiaalia ja tehnyt jos jonkinlaista hahmoa pihamaalle. Kaikki oli suloisesti rempallaan ja talo oli ihana kontrasti muille tapahtuman taloille.
 
 
  
Jäi harmittamaan nuo edellisen postauksen kuvat. Niistä ei oikein saanut kuvaa monimuotoisesta puutarhasta. Idea oli sama kuin omassa puutarhassani: erilaisia tiloja rakenteilla.  Koko matkakuvasatsia vaivaa aurinkopäivän dilemma: kontrastia on niin, että näkymän toinen puoli kylpee valossa ja toinen on musta varjoisa möykky.Muutenkin lapsen kanssa reissatessa sitä kuvaaminen vähän kärsii. Ei ole aikaa heittäytyä matoperspektiiviin saadekseen sen parhaan kuvavinkkelin . Tunnen itseni vähän tylsäksi.
 
 

6 kommenttia:

  1. Nyt meni hermo, tämä bloggerini elää ihan omaa elämäänsä, enkä nyt millään saa kuvia ja tekstejä asettumaan kuten tahtoisin, Siivotakin piti, päikkäriaika tuhlaantui pomppiviin kuvateksteihin ja kuviin. Olkoon stna, tänään tälläistä, huomenna jotain muuta!

    VastaaPoista
  2. Ihanat kuvat, ihana kertomus. Kaikki hyvin, nyt vaan äiti-ihmiselle armoo :)
    Aattelin ihan samaa, taidettiin siitä jo puhuakin, että koko viikonlopuksi Loviisaan jotta saisi elää tuossa fiiliksessä. Kristiinankaupungin avoimissa puutarhoissa tehtiin niin ja oli hyvä irtiotto. Siispä suosittelen!

    VastaaPoista
  3. Ihania kuvia, tällä puolella ruutua ei ole hämmingistä tietoakaan :) Urheasti olet Loviisassa lapsen kanssa käynyt: jätin itse väliin tänä vuonna, kun olisi pitänyt ottaa taapero mukaan.

    Ensi vuonna täälläkin ajatuksena mennä ainakin päiväksi tai mielellään koko viikonlopuksi miehen kanssa kahdestaan. Silloin ehkä katsomisestakin tulee jotain.. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina: joo, huomaan, että ajatus ei ollut ihan mukana enkä nähnyt, vaikka katsoin, mutta tykkään silti mennä ja tehdä lapsenkin kanssa.

      Poista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.