Akku ladattu

Luulen, että olen kerännyt itseni. Minun pitää saada välillä marista ja nujua tympeydessä, että saan potkua kääntää puhtaan sivun. Helpotti sanoa Miehelle ääneen asiat, joihin olen tuskastunut. Sitten kun sain olla pari tuntia yksin kotona sain pääni kondikseen. On hämmästyttävää, miten nopeasti äidit lataavat itsensä, jos tarpeeksi ajoissa saavat siihen edes hetken.

Eilen alkoi perheen aikuisten Detox-dieetti, josta myös lisävirtaa. Kuukauden ajan katsomme taas tarkemmin, mitä elimistöömme laitamme. Enemmän kuin kieltäymyksiä se kohdallamme tarkoittaa raikkaisiin laatuherkkuihin siirtymistä ja ajallista panostusta ruuanlaittoon. Olen kohtuuden puolella enkä juuri kannata kieltäymyksiä. (Niistä seuraa yleensä vain sitä pahempia retkahduksia.) Terve ihminen tietää kyllä mitä syödä, kun kuuntelee omia viestejään. Siitä en ole ihan vakuuttunut, moniko kuuntelee. Minua kiusaannuttaa katsoa, miten ruoka- ja harkkukulttuurimme on mennyt jätti harppauksen kohti Amerikan mallia:

Karkkipussi on Jättis, Tuplan on oltava King size, jne. mitä epäterveellisempi tuote, sitä varmemmin on megasize, gigasize ja "20% more!" Valitsisin mieluusti pienemmän koon. Ison pussikoon takia jää usein herkut ostamatta. Mitä sitten jos kilohinta vähän pomppaa, jos vaihtoehto on, että puoli pussia sipsejä tai keksejä pehmenee kaappiin ja joutuu roskiin. Ja siinä on taas se 30% hävikki elintarvikkeissa. Eksyin vähän aiheesta. Niin, että riemulla kohti Detoxia! Porkkanapussissa saa olla kokoa.

Tulkaa huomenna osallistumaan arvontaan!