tiistai 20. huhtikuuta 2010

Kevätsatoa





Tämä on minulle ihan uutta -ihanuutta- keväinen sadonkorjuu.
Siellä ne odottivat lumen alla, muhkuraiset maa-artisokat.
Lähettänyt
Tunnisteet:

15 kommenttia:

  1. Kirjailijatartiistaina, huhtikuuta 20, 2010 11:13:00 ip.

    Oho, löysitkö tuollaisia maasta? Voi ihmettä! Me kun muutimme tänne taloon, ensimmäisenä syksynä kompostista kasvoi kaksi suurta kurpitsaa. Luikertelivat pitkin pihaa. Se oli niin hienoa, kuin sadosta. Enkä sen jälkeen ole onnistunut niitä kasvattamaan.

    VastaaPoista
  2. Jujutiistaina, huhtikuuta 20, 2010 11:23:00 ip.

    Kirjailijatar: sinne niitä vajaa vuosi sitten kätkin, ja nyt ne ovat "monistuneet". Pieni ihme se on silti! Multaan jäi vielä runsaasti.

    http://eilentanaanhuomenna.blogspot.com/2009/05/mukuloita-soppaan-ja-multaan.html

    VastaaPoista
  3. Nonnakeskiviikkona, huhtikuuta 21, 2010 9:17:00 ap.

    Hih, minä olen niitä keräillyt marraskuussa, mutta tämä on kyllä ennätys!

    Siellä ne sitten loput leviävät ja loppuvuodesta sulla on jo iso sato. Siitä tulee muuten namia sosekeittoa!

    VastaaPoista
  4. Jujukeskiviikkona, huhtikuuta 21, 2010 11:54:00 ap.

    Nonna: kyllä mun on parasta vielä kerätä loputkin, kasvoivat niin tiiviissä ryppäissä, etteivät mahdu kasvamaan noin. Saan vielä monta sosekeittoa!

    VastaaPoista
  5. Solenkeskiviikkona, huhtikuuta 21, 2010 12:20:00 ip.

    Mitämitä? Nytkö ne ovat jo valmiita? Hassua, en osannut ajatellakaan, että jotain voisi tässä vaiheessa kerätä ja syödä :) Hienoa! Kerro sitten miltä maistui.

    VastaaPoista
  6. Jujukeskiviikkona, huhtikuuta 21, 2010 12:50:00 ip.

    Solen: Niin, ne ovat siis kasvaneet koko viimekesän, mutta jätin ne "talvisäilöön" multaan, koska kuulin, että mukulat voi kerätä pataan keväälläkin, eivätkä mene miksikään siellä pakkasessa!

    VastaaPoista
  7. Kotivalokeskiviikkona, huhtikuuta 21, 2010 6:38:00 ip.

    Mä saan kanssa mun jo eläköityneeltä työkaverilta aina noita pitkin syksyä/talvea/kevättä ja täytyy sanoa, että niistä tulee tosiaan maailman paras sosekeitto!! Ainut vika, että aiheuttavat hieman kaasuongelmia nauttijoilleen = )

    VastaaPoista
  8. Jujukeskiviikkona, huhtikuuta 21, 2010 7:19:00 ip.

    Kotivalo: siis todella hienostunut maku. Kaasuongelmasta pääsee keittämällä kaaaauuuuaaan. Kuulemma kolmisen tuntia, niin se aine joka aiheuttaa vatsaoireita hajoaa.

    VastaaPoista
  9. Hannele/Omenaminttukeskiviikkona, huhtikuuta 21, 2010 9:16:00 ip.

    Onpa hauskaa korjata satoa keväällä! Voi kunpa johonkin puutarhani nurkkaan vielä mahtuisi maa-artisokkia. Muistanko oikein, että niissä on keltaiset kukat?

    VastaaPoista
  10. Jujutorstaina, huhtikuuta 22, 2010 10:43:00 ap.

    Omenaminttu: Muistat oikein, se on auringonkukan sukuinen kukka, varsi yhtä korkea, mutta kukinto on vain mukinpohjan kokoinen...ja niin korkealla, etten sitä oikein päässyt nauttimaan, kun taivasta kuroittelee.

    VastaaPoista
  11. Marttaperjantaina, huhtikuuta 23, 2010 2:05:00 ip.

    Oho! Kevatsatoa, miten ihanaa, antaa varmaan potkua pihan laittoon kun heti lumien sulattua jo saat saalista.

    VastaaPoista
  12. Mariaperjantaina, huhtikuuta 23, 2010 8:47:00 ip.

    Voi miten raikasta ja mukavaa täällä sinun "talosi"tunnelmissa!Nimimerkkisi houkutteli kurkistamaan tänne kun se on mieli sanontani: jos ei onnistunut eilen, ehkäpä tänään viimeistään huomenna! : D

    VastaaPoista
  13. Anonyymiperjantaina, huhtikuuta 23, 2010 10:22:00 ip.

    juu-u ja saat ikuisen riesan puutarhaasi, varsinkin jos siellä on myyriä. Et pääse artisokasta ikinä eroon ja myyrät kuljettavat mukuloita ympäri ämpäri ja aina uudesta paikasta tupsahtaa varsia ylös... hyviä ne kyllä ovat, mut....

    VastaaPoista
  14. Jujuperjantaina, huhtikuuta 23, 2010 10:33:00 ip.

    Martta: joo, tosin lisäpoitkua ei tarideta tarvita, kunhan vaan piha taas kuivaisi sateenjäjiltä ja nurmikko kestäisi saapasteluni niin tekisin vaikka mitä! Tänään mies yllätti ja käänsi ratin plantageniin ja koko päivä pelastui.

    Maria: hauska kuulla! Näinhän se juuri on, siitä pitääkin muistaa olla kiitollinen että huomenna on aina päivä uusi...

    Krista: joo, olipa mukava muistaa, että siellä ne odottelee!

    Anonyymi: Hmmm...moisesta minua ei olekaan osattu pelotella. Onneksi ovat tontin laidalla -ehkä naapuritkin saa niitä siis kohta?

    VastaaPoista
  15. Liiviamaanantaina, huhtikuuta 26, 2010 9:34:00 ap.

    oho, ihmettä minullekin!

    VastaaPoista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)