Olen huolella valinnut taimen. Juuri sopivan seinustapuuksi. Leikannut sitä rakkaudella. Litteäksi muotoillen, kuten kirjassa neuvottiin. Hellästi pienin painoin taivuttanut sen hentoja oksia alaspäin saadakseni sen kasvamaan litteänä ja matalana leveyttä, aivan kuten omenapuuaita. Nyt 130cm korkeudesta asti se on syöty. Voi pupu minkäs teit!
Metrin korkeudelle asti se on vahingoittumaton. Kävin talvella kiskomassa suojaverkkoa ylöspäin sitä myötä kun kinoksen nousivat. Sitten oli lunta jo 80 cm, enkä enää käynyt.
Tuleeko tästä enää puuta?
Minä en osaa vastata tuohon kysymykseen...olen surkea puutarhuri. On se pupu vaaan viekas, niin suloinen ja silti syö toisen puun.
VastaaPoistaPahalta näyttää, valitettavasti. Vioittunut on, voi voi... mutta luonto on ihmeitä täynnä... toivotaan parasta...
VastaaPoistaMinäkin kehuin kun ei pupuja ole näkynyt, nyt kävivät loppumetreillä kostamassa ja söivät verkon yli omppupuutamme. Toivotaan parasta teidän puulle ja meidän puulle!
VastaaPoistaMeidän uutuuspuulle kävi ihan samoin. ja verkkohan silläkin oli ympärillä. Ajattelin leikata lyhyemmäksi niitä syötyjä oksia mutta en ole vielä ihan läheltä tilannetta tsekannu.
VastaaPoistaTälläisestä luin joskus... Käsitin että terveestä oksasta voisi ottaa siivua tai kuorta "paikkaamaan" vaurioituneen osan. Tuota prosessia kutsutaan käsittääkseni sillastukseksi.. --> google kertoo lisää...
VastaaPoistaEi muutakun terävä veitsi esiin ja tekemään ns. ohitus leikkausta..
Yleensä nuo käsittääkseni kuitenkin selviävät sellasenaan mikäli kuori ei ole syöty koko rungon ympäri eli vedellä ja ravinteilla on jonkinlainen edellytys kulkea juuresta aina latvaan asti..
Jaha... Nyt kun tarkemmin luen niin "Sillastus kortti" on näemmä jo pelattu...
VastaaPoistaNäkisin kuitenkin että toivoa on silti vielä jäljellä. Tiedän erään joka on pitänyt jostakin syystä kaatunutta omenapuuta hengissä useita vuosia pelkän kuoren pätkän voimalla joten kyllä se on pienestä kiinni.. ;oP
Hei!
VastaaPoistaJos runko on syöty täysin ympäri ja noin pitkältä matkalta, puu on valitettavasti menetetty vauriokohdan yläpuolelta.
Jannen ehdottama sillastaminen ei oikein toimisi tässä tapauksessa, koska "sillat" pitäisi olla niin pitkät, jotta vauriokohta ohitetaan, että nestevirtaukset ei toimisi.
Siun kannattaa katkaista kokonaan tuo vaurioitunut kohta pois, suojaa siten leikkaupinta esim mehiläisvahalla. Kesän aikana sieltä alkaa tunkea uutta kasvua, taivuttele ja leikkaa sitten mielen mukaan. Vai olisiko järkevämpää ostaa uusi taimi?
No voihan pupu, mità teit! Toisaalta kyllàhàn sen herkun aistii, jonka hyvà ihminen sille tarjoilee. Uskoisin puusi selviàvàn. Vàhàn takapakkia, mutta kyllà se selviàà. Ensi talvena (jos on lunta ollenkaan) jàtàt pupun osattomaksi.
VastaaPoistaHimputti. En ole edes tarkistanut kuinka meidän omenapuut voi. Ei ole edes tullut mieleen, että lumenpinnan noustessa pupuillakin on helpompaa...uskallonkohan mennä pihalle ollenkaan...
VastaaPoistaAnnan vanhojen omenapuiden matalimpien oksien kasvaa eli leikkaan vain kulkuväylät auki "omenatarhasta". Joinain vuosina olen jättänyt myös osan juureksista nostamatta. Puput ovat toistaiseksi tyytyneet näihin helppoihin herkkuihin ja jättäneet keskenkasvuisten puiden taimet rauhaan.
VastaaPoistaIsäni, joka on intohimoinen puutarhaharrastaja, neuvoo asettamaan havupuun oksia nuorten runkojen suojaksi. Niiden haju huijaa pupua. On ainakin toistaiseksi tepsinyt.
Onnea uuden alun kanssa:)
OI, mitkä ihana sympatian ja neuvojen tulva! Ennenkuin rupean vastaamaan, laitan kiireessä tämän viestin. Puu kasvaa niin lähellä aitaa, että pupu ei ole mahtunut syömään aidan puolelta, joten toinen puoli on säästynyt!! Taidan siis leikata osan oksista vauriokohdan alapuolelta ja osan vaan jättää silleensä ja vain koittaa jutella kauniita omanapuurukalle.
VastaaPoistaIstutimme kuuden vuoden aikana hulttiopuutarhaamme ainakin yhden päärynä-, viisi omena- ja yhden kirsikkapuun. Niistä lienee nykyisellään hengissä yksi! Milloin hykkäsivät myyrät, milloin jänikset. Ei jaksa enää ressata, siellä on erinomaisesti hengissä se 50 (?) vuotias kaneliomenapuu, iso, paksukaarnainen ja varmaan niin kitkerä, ettei kukaan siitä neää huoli jyrsiä. Pitäköön kuninkuutensa.
VastaaPoistaMaltti olisi kai valttia, tässäkin tapauksessa.
Voi ei! Pistä pupu pataan ja kosta! ;)
VastaaPoistaVoi itku, osanotot. Minäkin olen vaalinut yhtä puuta, enkä uskalla nyt käydä kurkkaamassa miten sille on käynyt...
VastaaPoistaKirjailijatar: Hmmm. Nyt kun viekkaita kettuja ei juuri ole, niin pupu onkin se viekas...tai sitten vaan nälkäinen.
VastaaPoistaAnonyymi: Ihmeisiin luotan minäkin!
Vekarus: Parasta toivotaan kaikkien puille. luonto on sitkeä!
Ensi talvena tehdään näitä hyviä hämäyksiä, joita täällä on vinkattu!
Intian minttu: juoksin heti katsomaan ja japanin ruusukvittenimme ovat tallessa. Lumi peitti ne kokonaan ja suojasi.
Sillastus taitaa olla myöhäistä, kun ovat jo ihan kuivuneet nuo jäljet...
PERSIKKAPUU! Että sellaisenkin voi saada täälä kasvamaan? onko tullut satoa?
Pirkko: Leikata taidan minäkin. voivoivoi, viime vuonna tuli kaksi päärynäomenaa, nyt ei varmaan yhtään...
Janne: Sillastus oli minulle ihan uusi keino, kun ei ole mitään tähän asti syöty. Ehkä opiskelen sen ensitalvea varten...tai sitten yltiösuojaan kaiken...Onneksi on sitä kuortakin jäljellä vähän.
Hahaha, taidan tietää kenestä puhut :)
Nimma: toivoa on! Ei ole ympärisyöty. Mehiläisvaha kuulostaa järkevältä konstilta.
Lissu: Opin tästä! Puu kiltti kestä, niin suojaan sinut ensi talvena.
Liivia: Rohkasuryyppy vaan ja katsomaan näin perjantaina, ja jos on syöty niin toinen suruun jos taas on tallella niin juhlanapanderi sitten!
Anonyymi: Hyvä vinkki, meillä tosin niin pieni piha, ettei voi jättää alaoksia kulkua tukkimaan:(
Mutta havuja sitten ensi vuonna. Pistäkööt ne ikävästi pupua nenään.
Vilijonkka: Hulttiopuutarha sai hymyilemään. Mutta yritystä teillä on ollut, vähemmästäkin olisin luovuttanut.
Kauan eläköön kanelivanhus!
Thilda: ei ole pupua näkynyt. Itse asiassa olin tietämättömän tyyni, koska luulin koiran hajujen pitävän puput loitolla, kun jälkiä ei ole näkynyt. Taisi olla yksi ja ainoa rohkea vierailija, joka söi "koko puun".
Kotivalo: Ehdotan samaa kuin liivialle: Rohkaisuryyppy ja katsomaan!
Jaahas, että se sun pupupuu on sitten vielä samaa laatuakin kuin mun pupupuu! Juhlivat puput ympäri Suomen ;)
VastaaPoistaHuomenna ehkä rohkaistun ja tutkin tarkasti vauriot....
Voi Jannen-Janne, nyt heitit pahan!
INtian minttu: Kiitos linkistä! no nyt minä muistan tuon kirjoituksesi. Taisin olla silloin niin keramiikkasi lumoissa etten tajunnut että kyse oli todellakin persikasta, eikä luumusta tms.
VastaaPoistaPirkko: ettei vaan olie erityisen herrrrkullinen pupujen mielestä. VAikka kyllä se viereinen kanelikin oli kelvannut, Mutta se oli vasta leikkaamaton ripa, joten siitä selvittiin saksien napsauksella.