Aamulla metrossa hyväntuulinen nuorimies. Ei oikeastaan edes hymyillyt, mutta koko olemus paistoi koko matkan. Tai hymyili sittenkin, ja suoraan minulle hymyilikin. Minä häkellyin. Eihän metrossa noin vain hymyillä päin naamaa. (Koitin olla edes salaa katsomatta, mutta kun toinen oli niin aurinkoinen näky, se oli vaikeaa) Korvalapuista kuunteli jotain. Teki mieli kysyä mitä. Mistä tulee noi onnelliseksi heti aamusta?
En kysynyt. Eihän metrossa noin vain kysellä...
Tuli mieleen pitäisikö ostaa iPod?
: )
VastaaPoistaIpod on aika kiva. Minä kuuntelen sitä lähinnä juuri metrossa tai bussissa silloin, kun kuljen yksin. Viimeksi kuuntelin Olavi Uusivirtaa ja varmaan hymyilin.
VastaaPoistaMetro...juu...siellä aikoinaan mieheni hymyili silleen...siellä tavattiin. "Kummallista", sanovat monet! "Oletteko oikeasti tavanneet metrossa?!" ihmettelevät toiset. =)
VastaaPoistaJoo, eihàn suomalainen hymyile saati juttele julkisissa vàlineissà. Pòpinà pidetààn. Istumaankin mennààn mahdollisimman kauaksi toisista.
VastaaPoistaJuu. Ei helvetissä pidä ostaa mitään kuuloa runtelevaa iPodia (sorry, olen tässä aika entusiasti...). Pitää puhua lähimmäiselleen. Varsinkin metrossa ja muilla julkisilla paikoilla. Krista, kiitos! Tuo antoi toivoa minullekin.
VastaaPoistaTukholmassakin ollaan metrossa ihan omissa oloissaan, useimmat lukee Metroa tai Dagens Nyheteriä... Ymmärrän että odottamaton hymy saa hyvälle tuulelle=)
VastaaPoistaiPod on ihan kiva, en vain oikein ehdi koskaan kuunnella, lasten kanssa kun arkea elelen. Lenkkeillessä ihan hyvä, mutta luontoa ja hiljaisuuttakin on kiva kuunnella.
Mä kuuntelen korvalapuista ihan "vanhanaikasesti" radiota. Välillä kun juontajilla oikein runosuoni pulppuaa niin huomaan hörähtelevän ääneen julkisilla paikoilla....hymyilemisestä puhumattakaan!
VastaaPoistaJa tuollasista hyväntuulisista nuorista miehistä valuu ihanasti energiaa ympärille.
-heidi w
Ihana tunne taatusti! Ja toki pitää vähän häkeltyä, sehän kuuluu meillä suomalaisilla asiaan ;)
VastaaPoistaMuistan vuosia vuosia sitten, kun ajoin autoa, ja seisahduin liikennevaloihin. Suojatien ylitti about ikäiseni mies lapsen kanssa, ja hymyili mulle autoon monta sekuntia! No, ainakin 2 sekuntia, mutta tuntu ihan ihmeelliseltä? Tuli hyvä olo pitkäksi aikaa, että vau. Liikennevaloissa.
Jutta: Pelkkää hymyä sinäkin?
VastaaPoistaJonna: sitä juuri mietin, että joskos matkatessa se pitäisi hyvällä tuulela ja veisi ajatukset hyviin ja kauniisiiin mietteisiin arkimurheiden päässä pyörittelyn sijasta.
Krista: Mikä ihana tarina! Tahtoisin niin kuulla miten se siitä jatkui, senhän me tiedämme miten siinä kävi ;)
Lissu: Näin se pääsääntöisesti on, mutta sitten on ihania poikkeuksia: rakastuneita pareja, lapsia, jotaka halaavat äitiä sean kerran ennenkuin jäävät pois. Koiria silittäviä tuntemattomia (heidän kanssaan alkaa aina juttu pulputa) Ja nyt kun olen virkannut mustekalaani metrossa, on sekin herättänyt puhetta!
Pellon pientareella: sellainen tarvitsee jonkin kimokkeen, kuten yllä kirjoitin. Toisinaan on sitten ihan mukavakin käyttää julkisissa nököttämistä siirtymätilana kerätä ajatuksiaan työn ja kodin välillä.
Sunells: Niin just, tilanteen mukaan, joskus hiljaisuus hyvä, joskus tarvitsee jotain taustamusiikkia toimilleen. Nostattavaa energisoivaa tai kaihoisaa melankoliaa. Kaikelle tilauksensa.
Heidi W: tuota en olekaan koskaan tehnyt, lieneekö minulla ollut kannettavaa radiota? Hörähtelevä kannamatkustaja on mukava mielikuva!
Teija: ajatella että tuollaiset muistaa vuosien taakse! Minullakin on oma satunnaisten hymyjen ja heilutusten muistioni.
Pyöräilin viimekesänä töihin ja jalkakäytävällä kulki nainen pirteän vihreässa ja supertyylikkäässä asukokonaisuudessa. Oli pakko hihkasta ohi ajaessani että oletpas pirteä ja tyylikäs. Taisin hämmentää naista, mutta siitä tuli itsellenikin hyvä mieli :)
VastaaPoistaIhana...
VastaaPoistaMetron sopulilauma aamuisin on kumma juttu.Se saa mut aina mietteliääksi...Ihmiset niin jotenkin paljaina aamulla, vaikka työuniformut onkin päällä.
Mä sain iPodin joskus syksyllä ja täytyy myöntää stepperiharjoittelun muuttuuneen jotenkin vikkelämmäksi (siellä soi Rajaton ja Abba - juu, aika tätitouhua!). Ehkä pojankin matka sujui hyvän musavalinnan vuoksi hymyiltävän rattoisasti.
VastaaPoistaValkoinen persilja: joo! tollainen on mukavaa, sekä silloin kun itse sanoo jollekulle että sitten kun itselle joku huikkaa jotain mukavaa. (unohdetaan nyt ne Kurvissa huutelevat laitapuolenkulkijat)
VastaaPoistaAurinko ja kuu: Totta, mutta monella on jheti aamusta jo meikkivoiteesta ja pakkelista tehty niin vahva panssari, että tuskin ihmistä alta huomaa. Ehkä siellä alla on sitten turvallisempaa.
Vilijonkka: niin just, vähän soundtrackia päivän touhuille!