Sain riemastuttavan lähetyksen rakennusapteekista.
Vaikka olin itse "tilannut" ystävältä nämä vetimet, tuntui se ihan lahjalta, kun oli näin kauniisti laitettu!
Paketti on puoli lahjaa. Käytän itse paketoimiseen aikaa ja valitsen hartaudella nauhat, rekvisiitan ja paperit. Joulun alla kerään kaikki herkullliset paketit näkösälle* luomaan joulutunnelmaa. (Auts. Lokakuun alussa tulee ihan yökötys kun alkaa puhua joulusta. Toivon ettei se tunge katukuvaan ennen joulukuuta.)
Joskus myös vastapesty silitetty pyykkikasa tuntuu lahjalta. Vaikka sen olisi silittänyt itse. Niin myös yllätyksenä ilmaantuneet aineettomat, pyyteettömät palvelukset. Kortti tai kirje postilaatikossa se vasta lahja onkin tänä sähköisenä aikana.
Mutta palatakseni kauniiseen pakettiin: Joskus olen pohtinut, kummalle maailma näyttäytyy mukavempana, esteetikolle vai sellaiselle ihmiselle, joka ei juuri kiinnitä huomiota siihen, miltä jokin näyttää. En tietenkään haluais luopua kauneudenjanosta, mutta sitten taas kärsin ihan hirveesti rumista ja ankeista paikoista. Näivetyn. Ja ihan selvästi huomaan, että jotkut eivät. Enkä nyt puhu mieltymyseroista. En siitä, pitääkö joku betoninharmaasta vai punaisesta. Vaan siitä, että joillakuilla vaikkapa käytännöllisyys ajaa ohi estetiikan siinä määrin, ettei kauneudelle uhrata ajatustakaan. Tavallaan vapauttavaa, mutta miten sen sanoisi...yksi ulottuvuus köyhempää?
* Laittaisin mieluusti kuusen alle tai lattialle kasalle, mutta meidän koira on kuin muutkin pienet tytöt ja yksin ollessaan aukaisee paketit.
Köyhempää ehkä, mutta huom.! vain sellaisen silmissä joka ajattelee toisin.
VastaaPoistaAjattelen aika kaksijakoisesta tästä aiheesta. Minä pidän vaikkapa juuri kauniisti pakatuista jutuista, huomaan ne varmasti ja arvostan. Teen sellaisia itsekin, mutten suinkaan aina.
En voi sanoa että kamalasti kärsisin rumista ja ankeista paikoista - sanotaan mieluummin käänteisesti niin että pidän sellaisista jotka eivät sitä ole. Siis minun silmissäni. Eihän se "kaunis" ole sama kaikille.
Tähän kauneuden näkemiseen, tavoitteleluun jne. liittyy sitten se myös se puoli josta en pidä. Se on sellainen "pikku näpertely", nyhväys, kaikki se semmonen Tilda-roina ja sen tyyppinen, pikkusievät jutut, joku sellainen ihme pikkutyttömäinen juttu jota en tajua enkä tavoita. En tykkää mistään somasta, söpöstä enkä nätistä. Se on minusta aivan hiivatin rumaa ja mautonta.
Ja siellä toisella puolella on myös sellaiset asiat kuin että jos minua vaikkapa pyydetään vaihtamaan paitaa jotta näyttäisin paremmalta valokuvassa, että "sopisin taustaan ja tunnelmaan" niin johan on...Se sellainen asioiden kaunistelu....sillä ei minusta ole mitään tekemistä kauneuden näkemisen kanssa. Että kaikki "ruma" yritetään rajata pois kaikesta, valokuvista, omasta elämästä ylipäätään, ihan kaikesta. Varmaan joillekin ei kelpaa edes ystäviksi ihminen joka on ruma tai väärän näköinen, pukeutuu väärin tai muuta.
Ymmärrätköhän?
Minua ei haittaa rumat pakkaukset jos ne toimivat. Toimimattomat pakkaukset haittaavat vaikka olisivat kuinka kauniita. En halua mennä perse edellä puuhun ja tehdä asioita hankalampia kuin ne ovat, eli tietyissä asioissa käytännöllisyys ihan takuulla ajaa muun ohi. Omassa arjessani en siis kaatele vaikka maitoja toisiin astioihin tai laita pesuaineita joihinkin söpöihin purnukoihin.
Mahdoinko kirjoittaa yhtään siitä mistä sinä kirjoitit????
Piilomaja:
VastaaPoistaNäin juuri! Se huomaaminen on tässä se avainsana! Eli se mihin viittasinkin, että en tarkoita makuasioita siitä MIKÄ on kaunista. Sillä se jos mikä on mahtavaa, että ihmiset näkee eri asioissa kauneutta. Tietysti sitä omasta näkökumastaan sitten helposti jakaa asiat mauttomiin ja tyylikkäisiin. Enkä oikeastaan peräänkuuluta kauneuden itsearvoista tavoitteluakaan, siinä mennään usein juuri sievistelyyn ja keinotekoisuuteen. Puhun näkemisestä, huomaamisesta, kauneuden kaipuustakin. Eli silloin kun jotain suunnitellaan on syytä vähän tavoitellakin kauneutta, sillä siinä se sitten on joko rumistamassa tai kaunistamassa ympäristöä.
Luulen että kallistun vähän sinun suuntaasi tuossa söpöstelyn ja kaunistelun karsastamisessa, mutta ehken niin voimakkaasti. Minä käyn mielelläni tyttömäisellä puolella ja minä holautan pyykinpesuaineeni lasipulloihin mielummin kun katselen kirkuvia pakkauksia. Sen sijaan kaikenmaailman pölyäkerääviä koriste-esineitä vieroksun ja verhoni ja tekstiilini (se mitä niitä on) olkoon ilman rusetteja ja keinokuitunauhoja.
Elämänmakuisesta tykkään. Karheasta kauneudesta. Se ulottuu kyllä makuuni ihmisistäkin.
Eli hyvin tavoitit, mitä koitin sanoa.
Karhea kauneus on hyvä määritelmä. Minusta kaunis voi olla vaikka rappeutuva neukkukerrostalo tai ruostunut rautanaula.
VastaaPoistaKun en hirveästi koriste-esineistä piittaa, on kivaa, kun joskus löytää käyttötavaroita, jotka ovat sekä käytännöllisiä että kauniita.
Minäkin ilahdun aina kovasti, jos huomaan esteettisten asioiden olleen mukana jonkin jutun toteuttamisessa. Siis edes se, että ne asiat on huomioitu ja niitä on pidetty tärkeinä, hyvän mielen tuottajina. Tyyli on sinänsä ihan sama. Eniten itse tykkään sellaisesta arkisen kauniista, yllättävästä, oivaltavasta, kerroksellisesta. Onhan se välillä rajoittavaa. Menee hurjasti aikaa ja energiaa, kun ei voi antaa itselleen lupaa oikaista jossakin asiassa tai kun ei löydy sopivaa, itselle mieluista valmiina kaupasta. Ja vielä, kauniit paketit ovat puoli lahjaa, sellainen yllätyksellinen bonus lahjan päälle. Itsekään en tosin aina (tai yleensä) jaksa tai ehdi, joten en odota sitä oletusarvoisesti toisiltakaan.
VastaaPoistaKaunis kirjoitus :). En nyt pidemmin kerro omista mieltymyksistäni, mutta tuli mieleen se, että yksi pahimpiin kuuluva rumuus on Suomessa jylläävä ruma ja mauton arkkitehtuuri. Monet rakennukset ovat rikollisen rumia tai vähintään tylsiä ja mitäänsanomattomia. Ainakin minun silmääni. Monessa muussa maassa osataan rakentaa kauniita, hauskoja, kotoisia kerrostalojakin, eikä se välttämättä edes vaadi mitään kallista tai ihmeellistä. Rakennukset näkee jokainen ulkona liikkuva ja kauniit talot luovat paljon hyvää mieltä ja iloa.
VastaaPoistaKiinnostavaa! Olen pitkälti samoilla linjoilla kanssasi, Voin jopa huonosti rumassa ympäristössä, mutta kauniilla en tarkoita söpöä pikkusievää ja tekemällä tehtyä. Krouvi ja aito on kaikkein kauneinta. Luulen, ettei mikään aito edes voi olla rumaa. Minua ei haittaa pätkääkään, vaikka joku juttu on kulunut tai vino tai lommolla, mutta toisaalta olen kranttu sen suhteen, etten nosta ruokaa pöytään kattilassa muuta kuin poikkeustilanteissa, ja kaupan pakkauksista pöytään pääsee juuri ja juuri sinappipurkki. Meillä on myös yksi tuoli, joka ei juuri istumiseen sovellu, mutta se on niin kaunis, että rakastan sitä silti.
VastaaPoistaEllimelli: Ja niinhän sitä sanotaan, että käytännöllinen ON kaunista!
VastaaPoistaMiia: niin juuri, että paketit sun muut voimavarojen ja tilanteen mukaan! Kyllä se estetiikka siinä vaiheessa rapisee tärkeysjärjestyksessä jos on vaikka sateessa juostava ja joku lainaa rumaa sadetakkia. "Kiitos kovasti", sitä vaan silloin ajattelee!
Uskon että ymmärsin mitä tarkoitit, mutta alleviivaan vielä, että minulle tyyli sinänsä ei ole ihan sama. Olen tarkka omasta tyylistäni, mutta tässä "onko tarvetta kauneudelle -keskustelussa" se on ihan sama. Kunhan silmä jotain kauneutta siis etsii, oli se tyylilaji sitten mikä vaan.
Pellon pientareella: nyt osouit sellaiseen aiheeseen josta voisin puhua loputtomiin. Ja puhunkin. miehen kanssa aina tästä jauhetaan ja ihmetellään, miten rakennuskulttuuri on tätä, vaikka meillä voisi olla käytössä laajempi tietämys kuin koskaan aikaisemmin! Ja esimerkkejä historia pulloollaan.
Pirkko: tuo oli aika hyvä määritelmä, että tuskin mikään aito voi kovin rumaa edes olla! Toimii myös päinvastoin. Esim naisten naamassa. Kyllä siitä on mielestäni kauneus kaukana kun on kerroksittain meikkivoidetta ja ripset kökkärällä. Mutta moni näyttää ajattelevan toisin.
Pakko laittaa myös omia ajatuksia, kun nuorena niin kovasti halusin arkkitehdiksi opiskella (en sitten kuitenkaan edes pyrkinyt,vaikka ehkä ois ollut mahdollisuuksia).Minulle esim. kaunis rakennus on sopivan yksinkertainen, luontoon istuva,siinä on jokin kodikas juju ja tunnelma,joka kutsuu sisälle pimeässä syysillassa. Samanlaista kauneutta arvostan myös muissa asioissa.Liisa
VastaaPoistaSamasi ja tilaamasi paketti on juuri sellainen mistä pidän.Kaunis on usein sellaista joka pysäyttää arjen keskellä ja tekee hyvän mielen.Sitä voi antaa toiselle ja itselle pienellä vaivan näöllä ilman rahaakin.Olen vähän karu mua eivät pikkuisen sievät ja söpöt jutut(tilda tms) kosketa .Kuopus taas rakastaa niitä.
VastaaPoistaParas paketti syntyy silkki-tai voimapaperista kääräisten -Kauniilla oikella narulla solmien
tykkään minä
Liisa: ihan näin tuon rakennuksen jonka kuvailit!
VastaaPoistaMaria: mieheni teki minuun vaikutuksen juuri tuollaisella paketilla ensinmäisellä lahjallaan. Se oli ohueen valkoiseen silkkipaperiin kääritty, sisältö vähän kuulteli läpi ja siinä oli karheaa juuttinarua sitaistuna ympärille!
Rosoisen, karun estetiikan puolella. Silmä lepää, kun joku on jaksanut miettiä sopivan, riittävän kokonaisuuden tai se on syntynyt luonnostaan. Sievistely ei ole minunkaan juttuni!
VastaaPoistaKiva kirjoitus ja mielenkiintoiset kommentit.
OI miten kiva keskustelu täällä on!
VastaaPoistaMistäkohän johtaa sanonta "Kauneus on katsojan silmissä." Ja mitäköhän se pohjimmiltaan tarkoittaa?
Minäkin tykkään kauniista paketeista ja esim. kivoista, yksinkertaisista kasseista kaupoissa. On ihanaa mennä ostoksille paikkaan, jossa ostokset laitetaan sellaiseen kassiin, jonka itsekin haluaa säästää. Samaa säästämistä teen ihanille lahjapapereille ja -naruille. Voimapaperi ja juuttinaru ovat mieleeni!
Ja kiitokset lomatoivotuksista! Miniloma oli oikein rentouttava ja mukava, nyt ollaan taas kotona pyykkivuorten keskellä... =)
Samaa dilemmaa pohtineena olen päätynyt siihen, että huomattavasti kevyempää olisi elämä, jos ei tarvitsisi ahdistua kaikesta estetiikattomasta. Voisi esim. mennä töihin silmiä särkevissä väriyhdistelmissä vaatteiden suhteen ja asua vaikka pahvilaatikkoröykkiöiden keskellä siitä välittämättä.
VastaaPoistaToisaalta, mieluummin hieman vaikka ahdistun, jotta pääsen nauttimaan kaikesta kauniista ja hyvällä maulla valitusta!
Kauniin värinen ja ihanan pelkistetty paketti!
VastaaPoistaEstetiikasta ja sen kokemisesta voisi melkein kirjoittaa kirjan. Sisustus, arkkitehtuuri, vaatetus, graafinen suunnittelu jne. Itsekin pohdin tätä (joskus jopa tuskailen) ja siihen liittyviä sivupolkuja, usein etenkin töissä.
Kai se ei-esteetikkon silmä vain kiinnitä visuaalisuuteen huomiota, ei koe olennaiseksi. Toimivuus on esimerkiksi pääasiassa tai arvottaa muut asiat visuaalisuuden edelle.
Kummallista on se, että mikä joskus näyttää oikein hyvälle, saattaa jo melko piankin näyttää (epämiellyttävästi) aikansa eläneelle.
Mielenkiintoisia pohdintoja visuaalisuudesta:
- yksityiskohdat vrs kokonaisuus
- symmetria/epäsymmetria
- värit
Rva Pioni: Tartun tuohon "joku on jaksanut mietiä" -lauseeseen. Kyllä siihen varmaan pitää vähän energiaa laittaa, mutta sitten taas tuntuu, että toisten käsissä kaikki melkein automaatiolla muovautuu kauniiksi. Mutta minkäs teemme kun joku onkin täysin tekniikkaan perehtynyt ja sen lisäksi saanut pelkän teknisen koulutuksen, sen huomaa lopputuloksesta. Tulee muuten mieleen Mac -maailma vastaan PC -maailma. Toinen näistä visuaalisesti mielenkiintoinen ja kaunis katsella toiset vuodesta toiseen mustia kanttikkaita laatikoita!
VastaaPoistaNonna:
Joskus noita säästettäviä kertyy riesaksi asti, kun ei raaksi ryntätä roskiin.
No se on loman kääntöpuoli, että sitten on taas seuraavan viikon jokaiselle illalle pyykkirumbaa.
Kultsin kämppä: joo, ja voisi keskittyä sekasotkun eskellä eikä aina tarvitsisi aloittaa luovaa työtä siivoamalla niin, että ajatus taas lentää.
Minttumaari: no kirjasarjan! Niin kai me esteetikot myös kyllästymme asioihin nopeammin, kun niitä tarkastelemme läpi puhki.
Noista pohdinnoista on jonkunkehittämät "lainalaisuudet" (kultainen leikkaus, värioppi tms) mutta jokaisella on oma makunsa.
Mietin kulkeeko maku jotain tiettyä kehityskulkua. Esim, että jossain vaiheessa miellymme symmetriaan ja kun pääsemme siitä vähän eteenpäin osaamme jo tehdä kauniita epäsymmetrisia asetelmia.