keskiviikko 2. syyskuuta 2009
Valkoinen on uusi musta
Kiitos ihanasta kimpusta. Se olisi voinut tulla kuvatuksi joka kulmalta.
Sää suosi meitä lauantaina ja talo tuntui imevän varsin hyvin kuutisen kymmentä vierasta lapsineen. Puutarha veti aina osan väkeä ja jaontakin oli hyvä. Lapsiperheet saapuivat hyvissä ajoin, kun taas aamuyöstä jytäsivät lapsettomat ja ne jotka puoliso oli armahtanut vanhempainvelvollisuuksista.
Keittiö, kodin sydän, kerää aina väkeä.
Isännän sangria seuraavana päivänä
Autolla pullonpalautukseen
Ja kuinka ollakaan -taas meillä oli sirkka onnentuoja!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Upean näköiset juhlat ja mainioita kuvia. Juhlatunnelma huokui tänne asti :)
VastaaPoistaKiitoskiitos teille. Olipa kesäinen tunnelma juhlissa kun kaikilla oli kevyttä ja valkoista päällä. Tunnelma oli hienosti saatu talteen noihin kuviin, vain sangriatuoksu puuttui :)
VastaaPoistaIhanat juhlat!
VastaaPoistaItse haaveilen jo toista kesää massiivista kesäisistä pihajuhlista, jotka kestävät auringonnousuun asti. Ehkä ensi kesänä, kun lapset ovat hieman vanhempia, jolloin pärjäävät yökylässä :)
Hei!
VastaaPoistaTulin käymään vuorostani täällä. Tämä on vallan hurmaava blogi (ja mitkä juhlat!!), palaan pian :)
Juhlien jälkimainingeissa meni koko viikko. Leffailta toisensa jälkeen rääppiäisillä herkutellen. Mies varsinkin on kuin tiskirätti -pelkään olevan tulossa flunssaan, mutta ehkä vain väsynyt.
VastaaPoistaEilen totesimme, että väsymyksensä voi kyllä olla ihan ihan itseaiheutettua ja päätimme että perjantaina alkaa "detox". Herkut vaihtuu sesongin mukaiseen laaturuokaan! Tervetuloa juurekset, hei hei hiilarit!
Ihanat juhlat näyttävät olleen - minkä arvasimmekin, ja siksi harmitti ettemme päässeet tulemaan. Ensi vuonna sitten, ja ehditäänhän tässä pitää monet yhteiset illanvietot vielä ennen sitäkin!
VastaaPoista(Tässä samalla kokeilen toimiiko tämä kommentointi...)
Eeva
Eeva: kesä olikin aikamoista illanviettojen nauhaa tässä meidän yhteisessä porukassa. Vähän vedetään henkeä ja sitten taas...
VastaaPoista