Ikuisuusprojektin loppu häämöttää. Kaikki pienet langanloput ovat toisella puolella.
Tämänkin ne osasivat ennen. Vanhoissa täkeissä on kaksi kauniisti pääteltyä puolta. Minun täkistäni ei tule kaksi puolista. Ei tule olemaan vaikea arvata kumpi on nurjapuoli. Pohdin taustakappaleen ompelemistä kääntöpuolelle.
Viikonloppuna jo uumoilin flunssaa. Yöllä heräsin kurkkukipuun, nyt aamulla oli flussa päällä. Pään ja lihasten särkyä. Siirsin kelloa pari tuntia, ja nyt ponnistan töihin. Toivottavasti aamun lepo ja droppaus tehoavat eikä tauti äidy pahaksi.
Jos loppuviikko on otettava levon kannalta niin on hyvää aikaa päätellä täkkiä iltaisin.
Nyt teidän. Me istutaan iltaa. Sinä opit palmikot ja minä tuommoista virkkausjuttua. Hyvä vaihtari?
VastaaPoistaKaunis tàkki, olipa toinen puoli millainen tahansa. Flunssa ei ole kivaa. Pidà huolta itsestàsi ja huutele 'huonepalvelua' avuksi.
VastaaPoistaOn hienon näköinen!
VastaaPoistaOnpa ihanan värinen! Minä se en osaa mitään käsitöitä, joten joudun ostamaan = (
VastaaPoistaAivan ihana täkki! Kyllä tuon alla kelpaa pötkötellä, vaikka olisi flunssakin...vaikka en minä nyt tosiaankin toivo, että olisit flunssassa. Pikaista paranemista!
VastaaPoistaTäkistä tulee todella soma!
VastaaPoistaTuo on ihana! Ja nostan hattua ja sille, että on edes yksi puoli valmiina. Oma vastaava aloitettu on jäänyt jonnekin jo vuosia sitten.
VastaaPoistaValkoinen persilja: Mitä mahtavin ehdotus. Kirjasta on tylsä opetella. Tulvahti heti koulun käsityötunnit mieleen. Miten Opettaja joka oli lähes mummoikäinen näytti omat pienet kätemme hänen mommonkäsiensä alla miten lankaa kieputellaan. Ja miten sitten tuli pitkäksi aikaa sijainen, jonka otteet olivat kovat ja henki haisi. Kutsuimme häntä kalkkunaksi. Selän takana tietenkin. Ja odotimme ja odotimme, että se silmää vinkkaava mummomme tulisi takaisin.
VastaaPoistaLissu: kiitos! Onneksi on joku joka nousee ja hakee seuraavan kupin teetä, kun on itse viluisena pakkautunut torkkupeittojen alle...ja koira lämmittää jalkojen päällä.
Eija: :)
Kotivalo: mutta silmää sinulla on, sen näkee valokuvistasi!
Kirjailijatar: Kiitos. Tämä täkki on sellainen hartijamalli, johon voi istuviltaan kääriytyä. Kuvassa voi näyttää isommalta, mutta mitat ovat "vain" 70x150. Täytyy sanoa, että siinä oli minulle kylliksi.
Outi: soma kylläkin, vähän ovat jotkut värit jopa ylisomat minulle, mutta valkoinen ja tumma vihreä tasapainottavat.
Liivia: tunnustan, tein tätä yli kolme vuotta! Tai en tietenkään tehnyt, mutta kannoin mukanani asunnosta toiseen ja jouduin kerran pesemäänkin puolivalmiina, kun olin tumpuloinen valkoiset tilkut niin tummanhiveiksi. Tuota vihreää lankaakin lakattiin valmistamasta ja jouduin juoksen telemaan ympäriinsä löytääkseni vastaavan.
Ja kuten jo totesin, kuva voi petkuttaa. Ei ole täysikokoinen peitto.
Oi, muistan tuon virkkuuksen.. olet tosiaan tehnyt sitä pitkään. Se on toteutettu nin hitaasti ja hartaudella joten sen arvokkaampi se on.
VastaaPoistaKirma: Siinä ei kauaa nokka tuhisekaan, kun sinä jotain teet.
VastaaPoista