tiistai 28. kesäkuuta 2011

Hukkuminen ei näytä hukkumiselta


Äitini syöksyi kerran uimarannalla kiskomaan lasta pinnalle. Seitsemän vuotiaat tytöt keskenään rannalla. Uimavahdit pelaamassa korttia pukukopissa. Hän ei saanut mitalia, hän sai hämmästyneen kommentin lähellä olevalta aikuiselta. Sen toisen aikuisen mielestä mitään ei ollut tekeillä.

Sanoisin, että mielummin yksi sukellus liikaa, kuin liian vähän.

* * *

Suomessa hukkuu noin 330 ihmistä joka vuosi. Mikä surullisinta, hukkuneista lapsista puolet hukkuu vajaan 25 metrin päässä vanhemmistaan tai muista aikuisista. Kymmenessä prosentissa noista tapauksista aikuinen katselee hukkumista tietämättään.

Miltä se sitten oikeasti näyttää?
Mihin kiinnittää huomiota, kun lapset leikkivät vedessä?

Tämä artikkeli on kiertänyt paljon. Mutta ei vielä tarpeeksi.
Laitan artikkelin vielä kerran tänne -nyt kun se tuli vastaan suomennettuna.

6 kommenttia:

  1. Hesarissa oli juhannusviikolla juttu hukkumisesta. Siinäkin just korostettiin, ettei hukkuminen välttämättä näytä hälyttävältä, ja hukkuva ei esim. huuda.

    Lapsia ei voi veden äärellä koskaan vahtia liikaa! Ja aikuistenkin soisi olevan varovaisia.

    - Kristiina -

    VastaaPoista
  2. Oikein hyvä muistutus, kiitos!

    Katselinpa aiempia kommentteja blogissani, ja kyselit matkan pituutta mökiltä synnärille? Tunnissa tyksissä, että ihan kohtuullinen, kotoa vajaa ½ h.

    Otahan rennosti. Nyt näillä lämpimillä kieltämättä nilkat on vähän turvonneet, mutta muuten ed. vointi loistava. Tänään siis 38+4 :)

    VastaaPoista
  3. Tuossa jutussa oli hyvää se, että kerrottiin miltä se sitten oikeesti näyttää. Hetken oli ihan vaikee hyväksyä sitä kiusallista seikkaa, että kun lapsia vahtii rannalla, niin ei voikaan lukee kirjaa vaan pitää ihan oikeasti katsella sinne veteen.

    Satu: samoin sinne!

    TEija: Loistava mökkimatka! Ja sitten on ihan sama vaikka siellä olisitkin. Nilkat viileään veteen pari kertaa päivässä ja merisuolaa vaikka joukkoon. Mun ei ole tarvinnut vielä ottaa jalkakylpyjä, mutta eiköhän se aika tule kohta!

    VastaaPoista
  4. Minäkin olen joskus parikymmentä vuotta sitten käynyt "kiskomassa" yhden lapsen vedestä. Olin tuolloin teini itsekin. Oli kyse parin-kolmen vuoden ikäisestä lapsesta. Se vedenvaraan joutuminen tapahtuu niin salamannopeasti, että kukaan ei tajuakaan. Mulla sattui olemaan nopeat refleksit - ja lapsi yski vain hieman koko jutun jälkeen.
    Huh------loppu hyvin kuitenkin. Kun itse sain lapsen, merenrannalla on vietetty paljon aikaa kun oli mökki. Piti koko ajan olla lapsen vieressä eli vaara tunnistettiin. Turvallisista leikeistä kivat muistot nyt tänäkin päivänä. Hyvää loppukesää, olisipa nyt lämmintä pitkään.

    VastaaPoista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.