maanantai 7. kesäkuuta 2010
Poikkeus vahvistaa säännön
Kammoksun videotaidetta. Tekotaiteellista. Pitkästyttävää.
Siinä se mies nyt ajaa partaa, juu, hohhoijaa.
Mutta olipa riemastuttava se Candice Breizin videotaidenäyttely Emmassa! Jotain ihan muuta. Monien suositusten jälkeen lähdin Miehen houkuttelemana sinne. Linkistä löytyy work, jonka alta näytteitä.
Saimme neljän videon kanssa kulumaan siellä tovin ja toisenkin.
Koko seinän mitalta on tanssivia hahmoja. Parikymmentä ihmistä siinä jammaa ja laulaa kuulokkeet korvilla. Kuulostaa hauskalta, näyttää huvittavalta. Kokonaisuus kuuluu kaukaa. Kullakin hahmolla kuitenkin oma kaiuttimensa, jota korva kiinni kuuntelemme.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Sama juttu täällä. Poikani oli just luokan kanssa viime viikolla Kiasmassa ja ei voinut ymmärtää niitä videoita. Taidetta on kaikennäköistä. Jokainen poimii omat suosikit. Mutta täytyy tsekata tämä linkki.
VastaaPoistaOnpa ilahduttava lukea että muitakin tympii seistä vaikkapa nyt juuri partaa ajavien video-äijien äärellä.
VastaaPoistaKrista: Olisi kiva tietää löytyykö jostain joku intohimoinen videotaiteen ystävä. Kyllähän sitä joskus näkee jotain sellaista liikettä, että tekee mieli tallentaa.
VastaaPoistaPiilomaja: jotenkin niissä videoissa tökkii sellainen päälleliimattu "huomatkaapas nyt että arkikin voi olla taidetta" -tyyppinen ajatus. Tunnen myötähäpeää.
Samoin. Ja nyt nauran.
VastaaPoistaJa se kyrsii että nämä tuntuvat olevan asioita joita ei sopisi arvostella ellei ole itsellä esittää jotakin yhtä hienoa.
Että "osaisitko muka itse tehdä yhtä loistavan äijä ajaa partaa -videotaideinstallaation"? (Toivottavasti en.)
Piilomaja: Joo, nykytaidetta ei saa arvostella tai tulee leimatuksi juntiksi. Pitää olla mieli avoinna, vaikka ei yhtään puhuttelisi.
VastaaPoistaMeiltä syntyi kuukausi sitten lattiaa hioessa arjen video: Siinä Mies sinkoilee seinältä toiselle yrittäessään roikkua kiinni hiomakoneen kahvasta.
Vaikka en luokittelisi sitä sen enempää taiteeksi, niin uskon, että se tuottaisi hyvää mieltä enenmän kuin useammat videoinstallaatiot. Laittaisin tänne, mutta on liian painava.
Täällä yksi lisää, joka ei läheskään aina ymmärrä nykytaidetta. En ymmärrä, mutta se ei ole edes pointti, sillä se ei kosketa mitenkään. Odottaisin taiteen koskettavan jotenkin minua. Ei minun tarvitse pystyä ymmärtämään, miksi teos on tehty tai mitä sillä halutaan sanoa, mutta koskettua haluaisin.
VastaaPoistaKiitti linkkivinkistä, on jo pitkän aikaa pitänyt vierailla emmassa, jos olisi vähän lähempänä niin olisin jo varmaan mennytkin.
VastaaPoistaOlen aika samoilla linjoilla noiden videoteosten suhteen, usein aika mitäänsanomattomia ja juuri sellaisia, että huomaa tekijöiden tehneen videon sillä meiningillä, että teenpä tässä nyt taidetta. Mutta joo, poikkeus vahvistaa säännön :) Eli on niitä hyviäkin.
Kirjailijatar: Minä ainakin odotan ahaa-elämyksiä, tunteita ja ajatuksia herättäviä hetkiä. Ihan vähintään pitää tulla sellainen olo, että taiteilija itse on oivaltanut jotain tai ilmaisee tunteensa,/kantansa.
VastaaPoistaSolen: Niin me ryntäsimme sinne tietysti viimeisenä mahdollisena hetkenä, sinun pitää nyt katsella vain videolta tai odotella seuraavaa näyttelyä.
Emmen perusnäyttely sen sijaan (se kierrätyshenkinen) on yksi suosikeistani, luistelin sen läpi taas kerran.
Moikka!
VastaaPoistaPiilomajan kautta tänne eksyin eilen ja tälle tielle jään. Luin blogisi alusta loppuun näinä kahtena aamupäivänä ennen töihinlähtöä ja tykästyin. :)
Itse myönnän kyllä tykkääväni arkisista nykytaidevideoista ja useinkin jään katsomaan juuri ne näyttelyistä, kun perinteiset kukkamaalaukset skippaan tai katson vain pikaisesti. Niitä on hyvä katsoa, koska ne ovat yleensä ihanan arkisia ja outoja eikä niitä tarvitsekaan ymmärtää.
Ja kun video on tarpeeksi lyhyt, niin siihen tulee usean katselukerran jälkeen ihanaa toistoa.
Yssi: Mahtavaa saada eriävää kommenttia, kiva kun perustelit! Arkisuudessa on varmaan jotain lämmintä ja turvallista, mikä ettei siitäkin hyvän fiiliksen saa.
VastaaPoistaJuu, eiköhän ne kukkataulutkin ole nähty. Olen tykästynyt oivalluksiin, kierrätettyihin materiaaleihin ja puoliabstrakteihin maalauksiin, värit ja muodot on tärkeät. Niitähän löytää videoistakin!
Mukava aina kuulla, että joku on viihtynyt alusta loppuun asti, joskus tällaista palautetta olen saanut ja joskus on itsellenikin käynyt niin, että joku blogi tempaisee mukanaan ja palaan päivitäin kunnes olen alkumetreillä. Nyt puikkelehdan kurkkaamaan onko sinulla blogia!