sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Suomalaista kateutta parhaimmillaan?


Kiehun ja kihisen. Vai olenko sittenkin surullisempi kuin vihainen?
Tämä on kuin jatkoa edelliselle, kirjoitukselle, jonka kommentteihin en tosin ole vielä ehtinyt reagoida. Mutta tiedän että hengenheimolaisia löytyy, niitä jotka kurkkivat jätelavoille ja vähentävät kaatopaikkojemme kuormitusta korjaamalla toisten hylkäämät tavarat parempaan talteen.

Mutta kaikki eivät ole samaa mieltä.

Kiersimme miehen kanssa äsken roskalavoja, etsien purkutiiliä kivimurskan seasta. Keikuin roskalavan reunalla kohottaen miehelle jätteen seasta kahta metallista (ehjää, uutta maalia kiiltelevää) 80 centtiä korkeaa kukkapöytää/ulkotulitelinettä, kun kuulin takaani huudon.

60-vuotias pariskunta seisoi rivitalon edessä ja huusi että tavara on heidän. Käännyin yllättyneenä ja kysyin eikö tämä olekaan roskalava? Se on heidän roskalavansa, mies sanoi vinosti hymyillen ja nainen vieressä katsoi meitä kireästi koko olemuksellaan halveksuen. Mutta eikö tämä ole menossa kaatopaikalle, kysyin yhä ymmärtämättä mistä oli kysymys. Mitä se teille kuuluu, vastasi mies hymyillen. Aloin hermostua, mutta koska tilanne oli meistä niin absurdi Mies toisti kysymyksen jotenkin toisin sanakääntein, koska emme vaan voineet ymmärtää, mikä vanhan miehen ongelma oli. Miestä tilanne huvitti ja saimme toistamiseen vastauksen, että mitä väljä sillä on lava on heidän. Kimpaantuneena pudotin telineet takaisin lavalle ja kysyin mieheltä onko hän täysi idiootti. Kyllä, hän vastasi ja tajusin vihdoin että keskustelua on turha jatkaa.

Hyvä tuuleni oli tiessään. Jatkoimme kierrosta ja koitin miettiä miehen motiivia, jota hän ei kuin kiusallaan tahtonut paljastaa, jos sellaista nyt olikaan. Olisin ymmärtänyt, jos mies olisi sanonut, että tavara menee lajitteluun ja taloyhtiölle esim maksetaan metallirojusta tai muuta sellaista. Mutta minulle jäi tunne, että mistä vain kiukutti, että löysimme jotain. Ehkä hän oli itse ajatellut käydä noukkimassa yön pimeinä tunteina nuo samaiset kukkatelineet.

Löysimme kuusi tiiltä toisaalta, menen rapsuttamaan niistä betonin pois ja kaivan ne kasvimaan käytäviksi, ettei tarvitse kitkeä. Ehkä pääsen pahasta tuulestani.

27 kommenttia:

  1. Tätä mentaliteettiä olen itsekin ihmetellyt moneen otteeseen ja nykyään käynkin aina kysymässä luvan lavan kaiveluun. Joka kerran lupa on irronnut ja olen saanut viedä kaiken, mitä olen halunnut.

    VastaaPoista
  2. Samaa ihmettelen minäkin. Kannatan kierrätystä ja monet huonekalunikin ovat jätelavoilta. Aina on noita mänttejä, jotka mieluummin rikkovat hyväkuntoiset tavaransa roskiin viedessään, kuin näkisivät ne jonkun toisen käytössä.

    VastaaPoista
  3. Onneksi mies ymmàrsi olevansa IDIOOTTI. Rapsuta vain paha mieli pois. Ei idiootin takis pshoillssn ksnnsts olls.

    VastaaPoista
  4. Kultsin kämppä: olet oikeassa. lupa olisi kiva pyytää, mutta aikaa viepää ja mistä sen talonmiehenkin nyt sitten tavoittaa.

    Sari: Facebookissa muuten on nykyään sivusto, jossa ihmiset saavat ilmoittaa missä lavoja on ja mitä nissä on. Esim vanhoja ikkunanpokia Kalevankatu x:ssä.

    Lissu: sinne se jäi kasvimaalle ja vadelmapuska tuli lähes valmiiksi. Niitä mutaamia rajaustiiliä vailla.

    Ohoh, a-kirjaimesi päättivät muutta ässiksi.

    VastaaPoista
  5. Olisikohan vanha mies tajunnut, että hitto soikoon, kun nuo kelpaavat tuolle ia´hanalle, kauniille ja nuorelle naiselle, haluaakin hän ne takaisin. Josko hön tajusi vasta, että nehän on suorastaan IHANAT! Idiootti... Tiesipä itsekin : ) Meitä on moneen janaan ja roskalavaan... Jatka vaan penkomista. Aika harva on noin pöljä kuin tuo ukkeli!

    VastaaPoista
  6. Olisit tarjoutunut ostaan koko roskan vaikka vitosella tms. (ei sillä että sinä olisit se joka menetteli väärin.)
    Joskus nämä Idiootit on periaatteellisia omalla oudolla tavallaan mutta lopputulema olisi ollut win win tyyppinen jonkun saadessa haluamansa ja jonkun saadessa nimenllisen korvauksen (poisheittämistään) tavaroistaan.

    Tai... Sit käy itse hakemaan ne sieltä yön pimeinä tunteina.

    VastaaPoista
  7. Voi miten typerää! Varmaan mies oli tosiaan vaan kateellinen sinulle lyödöstäsi, ei halunnut sinun saavan sitä. Minä luulen, ettei hän niitä itse mitenkään havitellut, mutta kun huomasi sinun pitävän niistä, halusi ne samantien itselleen. Niinhän jotkut toimivat...tylsää.

    VastaaPoista
  8. Onneksi noita tyyppejä kuitenkin aika harvassa!Onnea uusiin etsintöihin !Kesän iloa sinulle kuitenkin ihanalla pihallasi!

    VastaaPoista
  9. Jutta: Toki jatkan penkomista, mutta varmaan tuo välikohtaus muistuu mieleen aina ja tekee sellaisen tunteen kuin olisi pahanteossa. Ennen ajattelin tekeväni hyväntyön.

    Janne: Meni maku, en tahdo niitä pihaani muistuttamaan kurjasta ukosta.

    Kirjaililjatar: mietin myöhemmin, että olisi varmaan pitänyt kehottaa sitä pariskuntaa suukottelemaan enemmän toisiaan, sekun karkottaa ilkeyden ja kateuden parhaiten.

    MAria: harvassa on onneksi. Suurin osa ihmisistä on sisäistänyt tavaran kierrättämisen tärkeyden.

    VastaaPoista
  10. Ohhoh!! Kyllä mullekin tulee syyllinen olo, jos joku yllättää mut kaivelemasta. Mutta ikinä ei oo kukaan tollasta tullut sanomaan! Huh! :/ (hae ne pois sieltä vaan,jos ovat vielä tallella..)

    VastaaPoista
  11. Miten voi tuntema syyllisyyttä jos ottaa tavaraa joka on jätetty roskalavalle? Eikö se ole pantu sinne koska sitä ei enää haluta?

    Tämä Jannen mainitsema periaatteellisuus menee yli hilseeni aina kun siihen törmään.

    VastaaPoista
  12. Miten voi tuntema syyllisyyttä jos ottaa tavaraa joka on jätetty roskalavalle? Eikö se ole pantu sinne koska sitä ei enää haluta?

    Tämä Jannen mainitsema periaatteellisuus menee yli hilseeni aina kun siihen törmään.

    VastaaPoista
  13. Teija: Niin, osaatko sä sanoa, Mistä sä tunnet syyllisyyttä? Mä tosiaan aina kuvittelin tekevävi hyviä tekoja kun pelastin jotain täyttämästä kaatopaikkoja.

    Piilomaja: Tosiaan. Periaatteellisuus on yksi niitä asioita, joiden nimissä voi tehdä kaikkea kamala. silloin unohdetaan katsoa tilannetta sellaisenaan ja silloin oikein tekeminen tai järki ja tunteet peittuvät jonkin periaatteen noudattamisen alle. Se on kuin huono uskonto, jonka nimissä tapetaan.

    VastaaPoista
  14. Älytöntä saivartelua. Sitä mieltä minäkin. Kurkin itsekin roskalavoille, mutta toisen näkökulman tuon tähän kuitenkin:
    Roskalavalta ottaminenhan on periaatteessa laitonta. Periaatteena on se, että se, mikä on lajiteltu roskaksi on käyttäkelvotonta. Kun otat jotain roskalavalta, et voi tietää pois heiton syytä. Se voi olla myrkkymaalilla maalattu tai muutenvaan terveydelle haitallinen tai hajalla ollessaan vaarallinen käytettäessä. Näin olen ymmärtänyt asian olevan. Mutta näitä perustelujahan kummallinen pariskunta ei maininnut...

    VastaaPoista
  15. Aurinko Ja Kuu: sitä en tiennytkään! No, tuollaisen lain voisi kumota samantien. Tervettä järkeä peliin. Kyllähän "meille kaikille niin rakas" IKEAkin myy kaiken aikaa tuota vaarallista tavaraa, joka sitten pitää vetää markkinoilta kun ensinmäinen lapsi vetää sen henkeen tms.

    Huokaus. Sain juuri verkkokalvoilleni sen TV:stä tutun näyn jossa pienet paljasjalkaiset paitaressut penkovat esim. Intiassa ja Brasiliassa jätevuorta etsien jotain myyntikelpoista. Siellä toimii kierrätys ja hinta siitä on kova.

    VastaaPoista
  16. Ei VOI olla totta jos joku tuommonen laki on! Että jos mää otan lavalta tuolin ja saan naulan peppuun ja jonkun verenmyrkytyksen niin ei kai se kenenkään muu moka ole kuin mun omani;-)

    VastaaPoista
  17. No onpa tympeää! En yhtään ihmettele että tuli paha mieli, itselle olisi myös tullut. Syitä voi tosiaan olla monia miehen käytökseen, osatapa lukea ihmisten ajatuksia.. :P

    VastaaPoista
  18. Ihan naurattaa tämä Suomi -kieltola! Aika jenkki meininki. Siellähän jopa haetaan korvauksia, jos takeaway -kahvikupissa ei ole varoitusta, että kahvi saattaa olla olla kuumaa ja kieli voi palaa.

    Olen muuten ollut myös huomaavinani, että vakuutus pitää ottaa joka ainoaan harrastukseenkin. Minutkin on ihan vakuutettu, kun kaupungin puolesta kävelytin yhtä mummoa kylänraitilla.

    Mai: Joo, hetki meni niitä syitä punnitessa, kunnes huomasin, että katkeria ihmisiä riittää.

    VastaaPoista
  19. Höh, ihan hölmö ukkeli. Älä lannistu, uusia lavoja kohti vaan! :)

    VastaaPoista
  20. Uskomaton ukko. Olisin varmaan rääkynyt koko kotimatkan, jos olisin ollut sinä. Ärsyttävä! Toisen romuhan voi todella olla toisen aarre.
    Johanna

    VastaaPoista
  21. Pönttö ukko, eikö se tajunnut, että jos sä viet pois sen vanhan rojun on hänen jätelaskunsa pienempi? Ei vissiin.

    VastaaPoista
  22. Ihmiset ovat ihan ihmeellisiä! Otappa näistä nyt sitten selvää!

    Kaikesta huolimatta ihanaa viikonjatkoa sinulle!

    - Jaana "Kainuunkadulta"

    VastaaPoista
  23. Suurimmat hermojen menetykset (melkeinpä) on tulleet juuri siitä että hyvää tavaraa löytyy roskiksesta, eikä sitä saa ottaa sieltä! Argh! (Mutta aina kun voin, otan! Ja suosittelen dyykkailua kaikille muillekin ;)
    Ekologisuutta on se että tuotteet kulutetaan mahdollisimman loppuun ja vielä senkin jälkeen joku voi käyttää niitä johonkin muuhun käyttötarkoitukseen kuin alkuperäiseen.
    Ymmärrän niin hyvin suuttumuksesi!

    VastaaPoista
  24. Kommenteistanne on mukava lukea, että pääsääntöisesti nuoripolvi ja valveutunut vanhempiväki on sisäistänyt kierrätyksen...eikä pelkästään hamstrausta.

    Tulin ajatelleeksi kierrätyksen muutosta:
    Pula-ajalla kierrätettiin perheensisällä -isännän vanhoista housuista tehtiin vielä ehjistä kohdista pojalle polvihousut jne. Nykyään kierrätetään myös perheeltä toiselle. Ja tavara kiertää tuntemattomilta toisille.

    Kiitos kaikille kommenteista!

    VastaaPoista
  25. Olipa hölmö ukko!!!
    Minäkin olen usein tehnyt hienija löytöjö roskista,esimerkiksi Huskvarna ompelukoneen aivan käyttökelpoinen ja paljon paljon muuta,mm hienoja kankaita.

    VastaaPoista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.