lauantai 14. elokuuta 2010
Ja sitten
Kellariin laskeutuu jyrkät betoniraput, joita peittää 50 vuotta vanha (en edes tiedä minkä värinen) huopa. Revin muutamasta rapusta huovan pois, ja katselin rappua sillä silmällä vuoden päivät. Keväällä keksin mitä teen ja nyt koko kesän olen odotellut sadepäivää.
Suitsait luonnos sanomalehden sivulle. Kipaisu autotallin romuosastolle ja Isän kylppäristä kaavitut vanhat kaakelit vasaralla palasiksi. Muutama vanha lautanen ja oman kodin kaakeleita joukkoon. Värimallit luonnoksen päälle ja hommiin.
Kyykin siinä aamupäivän ja liimailin säästämiäni kaakelinpalasia ylimpään rappuun. Täytyy sanoa, että nämä vanhat arabian lautaset eivät meinää millään mennä rikki, nyt kun olisi tarve! Nyt särkee selkää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Herran jestas kun tuleekin ihana; hienot värit!
VastaaPoistaOi miten hurmaava siitä tulee!
VastaaPoistaOi, miten hieno idea!
VastaaPoistaMosaiikki on miusta aina ollut mukavan näköistä ja varsinkin noin persoonallisella tavalla toteutettuna näyttää upealle. Kirjahyllyjäkin vähän kadehtien ihailen :)
Tâsson nut sitä tekemisen meininkiä josta tämä täti tykkää! Sun on pakko olla hyvä tyyppi.
VastaaPoistaHyvä tulee.
Eikö ole surkeeta kun jokin ei hajoo silloin kun pitäisi, mutta annas olla jos....
Tuleepa hieno! Ja loistava idea. Ne kukkaruukut ja päällystetyt pöydät on vähän menneen talven lumia.
VastaaPoistaTosta tulee varmasti hieno. Että osaat ja jaksat tehdä noin kauniit raput. Hieno idea!
VastaaPoistaKarhin koulu: Kiitos, taidankin tästä piipahtaa katsastamasa onko sulla siellä jokin hieno vanha koulu työnalla, vai mihin nimi viittaa!
VastaaPoistaSatu: kiitos Satu jA hyvää syksyä, on vähän aikaa siitä kun on "kyläilty", minä vallan laiskistuin tässä loman aikana ja irtaannuin netistä.
Tytti: kirjahylly on minunkin suosiossani, se taisi olla eka juttu mitä tein kun muutimme tänne: maalasin mäntyhyllyn valkoiseksi.
Piilomaja: hymyilin koko ruuan ajan kommentillesi. Jotenkin tuli niin lämmin olo!
Jonna: joo, ideat elää, tulee ja menee. Lukiossa, viisitoistavuotta sitten tein sellaisen norsupöydän josta tykkään kyllä vieläkin. Taidan laittaa kuvan joku päivä.
Kirjailijatar: Teen vain ekan ja vikan rapun. Näin päättelin, koska pelkään että mosaiikkipinnasta tulee liukas. (Muutoin taitaisin muuten tehdä näitä eläkkeelle asti -tajusin juuri.) Olen meinanut taittaa villasukkineni niskani NIIN montakertaa näissä portaissa.
Tuleepa kaunista! Ja varmasti erikoiset askelmat.
VastaaPoistaOlet ahkera.
Hieno idea! Paikalleen tehty, itse suunniteltu, kaunis mosaiikki - just tollasesta tykkään :)
VastaaPoistaIhana idea! Mielummin kaunis mosaiikki kuin ikivanha huopa.
VastaaPoistaKivasti hyllyt tuossa portaiden vierellä.
Kyllä näyttää upealta, tuosta tulee varmasti hieno! :)
VastaaPoistaSamaa minäkin - hieno! Ihanat, tunnelmalliset portaat muutenkin hyllyineen kaikkineen.
VastaaPoistaJa pakko lisätä, että aiemman postauksen kekkerit. Oivat!
Mieletön mikä idea! Anna palaa vaan ja parantele selkää sitten syksymmällä. Tuosta tulee upea. Hymyilytti hiukan ne arabian lautaset. Vanhaa, hyvää laatua.:)
VastaaPoistaKertakaikkiaan hieno idea! Olin unohtanut kokonaan nuo mosaiikki työt, joskus niitä harrastin. Meillä oli kavereiden kanssa (hieman huumorismielelllä) Mombasa arkartelukerho, jossa niitä väsästtiin paljon. Sunnuntaisin kokonnuttiin lähinnä juoruilemaan viikonlopun tapahtumista ja samalla askarreltiin.
VastaaPoistaLiivia: tämä onkin kesän harvoja ahkeruuden näytteitä. Kovin on kuumuus vienyt puhdin.
VastaaPoistaOmenaminttu, Solen, Anna, Minttumaari: Kiitos kannustuksesta!
Outi: niin, olisiko se posliinin laatu niin ratkaisevasti muuttunut? Surku. En ole tosin rikonut vielä yhtään uusista Arabioistani, ei ole vertailukohdetta, mutta useasti sai vasaralla pläjäyttää palasia.
PIa: meilläkin on ollut noita puuhasteluiltoja: mutta eniten tarpeeseen ne olisivat ehdottomasti tuleet ´juuri sinkkuaikojen sunnuntaiangsteissa. Olisi juuri voinut niitä viikonlopun menoja siinä samalla maistella.