keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Lastenhuone


Iki-ihania Brioja sekä omaksi että lainaan.


Vanha keittiökaappi odottaa puolitusta ja tasoa.


Tästä kuoritaan, pestään ja maalataan hoitopöytä.

Tätä on moni jo kysynyt -lastenhuoneajatuksia.
Ehkä odotatte vauhdilla tapahtuvan jo jotain konkreettisempaakin, mutta minulla on vasta väläytellä ideoita. Ehdin nimittäin vasta osaksi tyhjentää tämän entisen vierashuoneen ja tuunausnurkan tavarasta ennenkuin loukkasin käteni. Ja seuraavaksi siellä rakentuu yläkerran vessan uusi lautalattia. Joten sinä aikana mutustelen vain ideoita:

Kaiken kaikkiaan joudumme aloittamaan A:sta. Kun nyt kerran tehdään niin tehdään kunnolla ja hiotaan lattia ihan ensinmäiseksi. Siellä on nyt yhä lakattu mäntylauta ja olemme olleet tyytyväisiä tuohon oman makuuhuoneemme lattiaan, jonka hioimme ja laitoimme viime keväänä.

Meidän makkarista jäänyt turkoosi maalinloppu muuten käytetään tuon yllä olevan 50-luvun keittiönkaapin viimeistelyyn. Kaappi sahataan puoliksi niin, että saamme siitä kaksi matalaa kaappia. Toinen lastenhuoneeseen. Puolitettu kermanvaalea kaappi tarvitsee uuden "kannen", ja tuo taso siis maalataan turkoosilla. Tahtoisin turkoosit perinteiset puukahvatkin.

Lapsen tavaraa on alkanut kertyä nurkkiin ja sitä olisi jo ihana päästä asettelemaan valmiiseen lapsen huoneeseen. Nyt ei auta kuin hillota nuttuja nurkissa. Realistina nautiskelen ihanista Brioista ja muista yksinkertaisista puu- ja luomuleluista jo nyt hyvissä ajoin. Voihan olla, että talo täyttyy hirveästä piippaavasta muovikrääsästä alta aika yksikön.

Lattian jälkeen marssijärjestyksessä sisäkaton fiksaus ja maalaus ja seinien maalaus (ja herkän tapetinpätkänkin tyttöselle tahtoisin). Ikkunalauta ja karmitkin puuttuvat. Vasta sitten päästään huonekaluihin.

Lapsen sänkynä toimii aluksi pyörillä oleva vuokrattava metallinen ensisänky, vanhemmille jää toinen vierassängyista siihen kehnoja öitä varten. Hoitopöydäksi kunnostetaan alakaappi sitä samaa 50-luvun settiä. Loppu onkin hienosäätöä.

19 kommenttia:

  1. Hatunnosto kierrätyshengelle!

    Meillä vaan mentiin kauppaan ja ostettiin valmiit mööbelit ja iskettiin paikalleen, niin kiire tuli lopulta.

    VastaaPoista
  2. Kantsii varoa niitä Brioja vaikka ihania ne onkin.
    Omasta kirahvi Briosta jonka sain kierrätettynä lohkeili isoja maalinpalasia ihan yhtäkkiä. Kyseinen lelu oli ihan uuden näköinen, yhdellä lapsella käytössä olleena ennen kun sain sen. Ei paljoa naurattanut kun maalinpalaset oli koiran ja vauvan suussa. Voi olla että se kyseinen lelu oli joku maanantaikappale.

    VastaaPoista
  3. Meillä Briot on kestäneet kyllä ihan hyvin käyttöä jo useammalla lapsella. Uusimmissa maalit ei ilmeisesti pysy niin hyvin kuin vanhoissa ihan siitä syystä, että nykyään niin järeitä maaleja ei saa käyttää enää lasten leluissa kuin aiemmin.

    Hyvältä kuullostaa tuo lastenhuone! :) Meinaatteko laittaa vauvan samantien omaan huoneeseen?

    VastaaPoista
  4. Huoneesta tulee varmaan ihana! Ai tyttöselle? Multa on menny ohi aiemmin = )
    Harva on se lapsi, jonka toivelistalla ei jotain muovikrääsää jossain vaiheessa olisi, siitä pitää kaveriverkosto ja markkinamiehet huolen. Mutta ainahan voi yrittää ohjailla omasta mielestään oikeaan suuntaan =)

    VastaaPoista
  5. Ihanalta kuulostaa!!! Noista vanhoista keittiökamoista saa varmasti ihanat kalusteet! ja Brion puulelut mun suosiossa myös. Tosin tykkää niistä lapsetkin!

    VastaaPoista
  6. Meillä on vieläkin erivärisempi versio tuosta puukoirasta, vuosimallia -70. Omaa tyttöäni se ei jostain syystä ikinä kiinnostanut vähääkään, se vain lumpautettiin aina lelukopan taakse pois tieltä...:)

    Hienot on kaapit. Kahdessa kämpässäni ollut juuri tuollaiset, kermanvaaleana ja sinisenä. Harmi kun ihmiset heittelevät niitä kaatopaikoille.

    VastaaPoista
  7. Anonyymi: Joo, saapa nähdä MITEN kiire meille vielä tulee. Tää raskausaika on mennyt niin vauhdilla.

    Sinna: Pitääpä tarkkailla. Jos ei ollut maanantaikappale, niin olikohan se joutunut koiran käsittelyyn?

    Jonna: Tuo on totta mitä sanoit maaleista ennen ja nyt.

    Meillä ei ole ennakko-oletuksia vauvan nukutuksen suhteen. Ensisänkyjä tulee kaksi, toinen yläkertaan toinen alakertaan ja kulkevat pyörillä näppärästi. Eletään sen mukaan mitä käytäntö sanelee.

    Mutta vauvan vaatteet, tavarat, hoitopöydät ja muut pysyy parhaiten järjestyksessä tuolla omassa huoneessaan.

    Nonna: Osahan näistä kaapeista jaettiin äskettäin tarvitseville, mutta nämä jätettiin, ettei tarvitse hankkia uusia.

    Liivia: juu tätä juuri tarkoitin, että voi olla äidin ja tyttären maku erilainen.

    Noissa muiden ihmisten keittiöremppojen tieltä puretuissa 50-lukukaapeissa on tunnelmaa! Ja kestävät ikuisesti, kokopuuta kun ovat.

    VastaaPoista
  8. Ei ollut joutunut koiran käsittelyyn ja siitä karisi melkein kaikki maalit renkaista kun vähän kynnellä raaputtelin. Muut Briot on tähän mennessä olleet huippulaatua, mitä äiti täällä vaan himpun verran vainoharhaisena tarkastamassa niiden kuntoa. Se pitikin sanoa että noista hoitotasoista ja muista tulee varmaan aivan super hienot!

    VastaaPoista
  9. Kuullostaa ihan järkevältä just tuo, että suhtautuu vauvahommiin vähän sellaisella mentaliteetillä, että tulee mitä on tullakseen. Tuollainen ensisänky on kyllä varmasti tosi näppärä!

    Ai niin ja sitä piti sanoa, että voihan sitä sanoa tutuille, että muovikama ei ole toivottua ehkä se vähän rajaa sitä sen määrää.

    VastaaPoista
  10. Mä en itse oikeen tykkää mistään muovisälästä ostan mielummin itse puisia leluja.Sukulaisille olen myös "yrittänyt" vihjailla niin ettei kukaan loukkaannu ettei niitä tulis niin paljon.
    Mä tykkään itse ihan mielettömästi noista brion leluista.
    Meillä on Lyytillä ihan oikeasti vanha "vaavisänky" jonka mies kunnosti.Ostin sen romuritarilta.Laitan sen joku pv huutikseen.Vielä taitaa kuukauden mahtua siihen.
    Ai teille tulee tyttö:)Ihanaa:)
    Voi vitsit toi hoitopöytä systeemi kuullostaa mielettömän kivalta.

    VastaaPoista
  11. Sinna: Briolta saisi varmaan rahat takaisin ja uutta tilalle, jos sen lähettäisi sinne tai vaikka valokuvan. Tuollaiset maineestaan tarkat latufirmat on tuotteistaan tarkkoja ja hyviä korvaamaan.

    Jonna: uskon että ne tutuimmat, jotka meidät perinjuurin tuntee kyllä tietävätkin ja huomioivat, mutta muille on hankalampi viestittää. JA voihan niistä tosiaan tulla niitä leikitympiä leluja, joka voi siinä vaiheessa olla siunaus, kun on vaan ihana että pikkunen leikkii itsenäisesti ja saa hetken kirjoittaa vaikka blogia...


    Sannu: meillä kanssa lisäksi ihana puinen antiikkinen kehto joka kiertänyt jo miehen sisarusten lapsilla! Jospas siinä vaikka päikkäreitä terassilla loppukesästä.

    VastaaPoista
  12. Jessus, onko beibillä jo kolme sänkyä! Kaksi ensisänkyä ja kehto, vau ;) Mun lapsiraukka joutui nukkumaan pahviloorassa, onkoos saanu traumoja....
    Brion leluissa on ollut ongelmaa, muistan 90-luvun alussa että maalit lohkeili pois mutta en ole varma, oliko uus vai vanhatuotantoa. Puulelut on aivan ihania ja kauniita, äänetkin mukavia.
    Meillä silloin aikoinaan ei toiveet toimineet ja muovikrääsää tuli ovista ja ikkunoista niin että sai välillä pakata jätesäkkiin -hui oikein puistattaa se muisto. Ainoa asia missä sain pääsi pidettyä oli aseettomuus.
    Tulipahan siitä mieleeni karkkilinja, joka oli mulla tosi tiukka ja ekan tikkarinsa poika sai vasta kolmen vanhana. Halusin suojella hampaita ja kappas vaan, vielä nyt 18-vuotiaana ovat hyvät ja reiättömät! En muuten myöskään koskaan käyttänyt samaa lusikkaa. Mutta aikoinaan tuosta karkkijutusta kyllä sai suvun kanssa vääntää kättä....

    VastaaPoista
  13. Elämäni matkat: Ei ole kuin tuo kehto. Mutta viime tipassa vuokrataan ne kaksi, kun niiden vuokra-aika on 4kk.

    Meillä oli lapsena tuo aseettomuus kanssa suurin, sen taisi melkein kaikki ymmärtää ja sit kun niitä muutama tuli, niin minä omakatisesti jo nappulana takavarikoin ne yläkaappiin ;) Ajat on varmaan siitä muuttuneet, niin että ase alkaa olla aika absurdi lahja antaa lapselle.

    Ja karkitonna saisi mennä ekat kolme vuotta. Siitä on mulla omat hampaat elävänä todisteena...vaikka olen kyll sitä mieltä että muutama reikä voi olla pientä verrattuna mitä sokeri tekee suolistolle ja hermostolle.

    VastaaPoista
  14. samat toiveet oli meilläkin lelujen suhteen vaan ei sille mitään voinut kun niitä lahjaksi tulee. Tosin ollaan aina toivottu lahjaksi mieluummin kirjoja yms. kuin leluja.Ja tytön kanssa on pakko ollut tehdä myönnytyksiä kun ne petshopit ja pollypocketit vain on niin ihania:) Vaan ei siihen maailma kaadu:) Me saatiin ekan kanssa pidettyä tuo karkittomuus ekat kolme vuotta ja samoin ei saanut tv:tä katsoa, toisen kanssa sitten on ollut hankalampaa. Aseita ei myöskään meille tule mutta niin ne pojat vaan keksii tehdä itse niitä vaikka henkarista ja puukepit käy siihen myös ihan hyvin:) Tosin sitä en pidä niin pahana verrattuna niihin oikeannäköisiin muovipyssyihin, niitä ei todellakaan meille tule.

    -elli

    VastaaPoista
  15. Elli:
    Tärkeintä näissä kaikissa, kunten myös siinä asettomuudessa on mun mielestä aikuisten esimerkki. Esim. se että pyssyleikit kyseenalaistetaan ja niistä puhutaan. Teki meillekin isä jouskareita ja ritsoja. Sen voi ottaa vähän "maaliinosumiskilpailuna".

    VastaaPoista
  16. Ajattelin vain infota että tein reklamaation
    Briolle kirahvilelusta. Sain uuden tilalle. Briolla taidettiin olla tietoisia ongelmasa kun puhelimessa heti kysyttiin että onko maali lohkeillut renkaista. Jos ymmärsin oikein, niin
    jossain erässä tätä vikaa on ollut. Sanoivat vielä että leluissa oleva maali ei ole myrkyllistä. Vaikka ei olis myrkyllistä, niin itse en kyllä halua löytää maalinpalasia toista kertaa vauvani suusta. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin ja Briot on kaivettu taas kaapista esille! Kiitos reklamaatio vinkistä!

    VastaaPoista
  17. Satuinpa tänne vain kun etsiskelin maaleja ja luin ajankuluksi kommentit läpi. Tuo puulelu systeemi on meillä toiminut kaikilla lapsilla tuonne 3 vanhaan asti, ennen kuin on toivottu muita. Tämä aseettomuus enenmmänkin osui silmääni, jyrkkä ei sitä kohtaan. On muuten puisia ja metallisiakin lelupyssyjä ja näin kun oma mieheni on metsästäjä niin aseet ovat meidän perheessä osa elämää, muttei niillä ikinä toisia ihmisiä osotella tai uhkailla eikä niin tehdäkkään. On ihana syöttää lapsille luomulihaa, ja on ollut ihana huomata että suhtautuvat luontevasti, tietyllä kunnioituksella kuitenkin aseisiin ja vanhin lapsi hyvin tiedostaa niiden vaarat. Mutta mielestäni jos aseista tehdään tabu niin tehdään vain hallaa lapselle.

    VastaaPoista
  18. Anonyymi: hauskaa, että uskallat sanoa valtamassasta eriävän mielipiteenkin.

    Viittaat jyrkkiin EI:hin, ja minun piti oikein lukea kaikki kommentit uudelleen läpi, enkä minä nyt kovin fundamentalistista suhtautumista havainnut.

    Siitä en tiedä ovatko aseet monessa perheessä tabu, mutta mitä itse ajattelen ja mitä itse olin tuossa kirjoittanutkin, niin minä nimenomaan peräänkuulutin vanhempien kyseenalaistavaa SUHTAUTUMISTA ja KESKUSTELUA aiheesta:

    "Tärkeintä näissä kaikissa, kuten myös siinä asettomuudessa on mun mielestä aikuisten esimerkki. Esim. se että pyssyleikit kyseenalaistetaan ja niistä puhutaan. Teki meillekin isä jouskareita ja ritsoja. Sen voi ottaa vähän kuin maaliinosumiskilpailuna. "

    Harmillinen tosiasia kuitenkin on, että jos kodissa on oikeita aseita, niin vahinkoja sattuu helpommin. Siitä saa turhan usein lukea uutisista.

    Toivottavasti ne perheet, joissa tervehenkisesti syödään luomulihaa tuon kaupassa myytävän stressilihan sijasta säilyttävät aseet varoen ja käyvät keskustelua ja vastaavat lasten kysymyksiin joita metsästysharrastus varmasti herättää uteliaissa pikkuisissa.

    VastaaPoista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.