Kasvaa että kohisee. Ihan hengästyttää. Tulee tunne, että kun on etupihalla kuvaamassa kasvia, jonka kuvittelee näkevänsä ensikertaa vasta nyt, tänä kolmantena vuonna, jakaa orava ilmaislippuja nuoralla tanssiin pyykkinarulla.
Sillä välillä kun maalasimme lattian (valmis!!)ottivat rikkaruohot valtaansa kasvimaan. Eilen sieltä löytyi kuitenkin ihanainen puska nokkosta ja saimme taas suolaiset letut, täytteenä raejuustoa, tomaattia, basilikaa ja rucolaa. Nokkossilppua riitti pakkaseen asti. Raparperiä viipaleina perään. Pullottaa. Pakko syödä edelliset pois sadon tieltä.
Vadelmista raksin kuivat oksat. Sopivasti ovat tehneet jälkikasvua, taimia. Loput liiskaantuneet skillat ajelin ruohonleikkurilla päältä.
Kalenterikin pullottaa. Hoidatan ensin vähän itseäni, sitten parisuhdetta, kahvittelen päälle ystävien kanssa. Ja viikonloppuna kun Mies käy vuotuisessa kalareissussaan, ehdin haravoida läpi sekä Kumpulan Kyläjuhlan että Maailma Kylässä festarin Kaisaniemessä. Toivotaan poutaa!
Toivon sulle poutaa myös.
VastaaPoistaToivoisin myös että mun mieheni kehittäisi itselleen jonkun vuotuisen kalastusreissun tai mun puolestani vaikka "kalastusreissun" mutta jotain missä hänkin huomaisi miten ihanaa on mennä äijÄporukassa (siinä missä minä meen naisten kesken silloin kun voin).
Hänellä ei ole mitään tuollaista mutta sanoo ettei "tarvitse". Minusta hän joka tapauksessa ansaitsisi!
Piilomaja: Ehdottamasti sanoisin, mutta mistäs me tiedämme mitä hän lopulta tarvitsee :)
VastaaPoistaMies on käynyt vuosikaudet "kalassa" mutta vasta kaksi vuotta sitten hankki virvelit sun muut. Tärkeintä onkin että menevät sinne keskenään ajankanssa ilman tyttöystävä/vaimo -jännitteitä. En tiedä mitä tekevät kun ovat "Brokeback Mountain" mutta heille on tullut lähes traditioksi ottaa antiikin urheilijapatsaita muistuttava yhteisalastonkuva kalliolla. Ei ole kaverit juuri rasvaa keränneet luittensa ympärille vuosien varrella!
Minäkin huomaan, että mitä lähempänä kesää (eli lomaa) taas ollaan sitä enemmän kalenterin sivuill on merkintöjä. Samoille suunnille olen ajatellut viikonloppuna.
VastaaPoistaHyvältä kuulostaa ja näyttää, kaikki. Mitä on tehty ja suunnitteilla viikonlopulle.
VastaaPoistaMelkein jo voin sieluni silmillä nähdä "kalapoppoon" alasti kalliolla :D
Meillä mies on kalamies henkeen ja vereen. Kalastusviikonloppuja on muutama vuodessa ja kesälomasta viikon viettää näätämöllä, parin kaverin kanssa. Opettelen itsekin ottamaan aikaa omiin juttuihin, kunhan lapset on niin isoja, niin raaskin lähteä vaikka oikeen viikonlopuksi :)
Vaikka sienestysviikonloppu ;)
Meillä poju -lupasin alkaa sanoa poika !Kalastaa intohimoisesti esikoisen miehen kanssa.Mies soittelee bändeissään saa vissiin omaa aikaa tarpeeksi kun lenkkeily riittää sen lisäksi.Sinun ohjelmasi kuullostaa niin mukavalta -nuo kyläjuhlat on kivoja pitäisiklhän lähteä käymään Kaisiksessa..Kiitos taas "kuvaherkkuhetkestä"
VastaaPoistaEn ole vielä nokkosia löytänyt, joten seuraavana kohteena on löytää vuohenputkia. Sain juuri mukavan oloisen reseptin vuohenputken lehdille.
VastaaPoistaJa mummolta voisi hakea raparperia.
Olisipa täällä kaikkea tuollaista ihanaa tapahtumaa että saisi oikein valita mihin menee. Toivon poutaa sinne teille! Ja tänne myös!
Olettepa olleet ahkerina! Ja kivoja suunnitelmia sulla!
VastaaPoistaMun mielestä tuollaiset miesten "kalareissut" ja naisten "kulttuurireissut" ovat välillä ihan must.
Jospa minäkin saisin noita nokkosia napattua. Kohta ovat liian isoja jo...
Multa on jäänyt nuo nokkoset kokonaan hyödyntämättä, mutta nyt aika monessa blogissa niitä kehutaan...pitänee koettaa miltä maistuu.
VastaaPoistaJoskus on ihan mukavaa olla omissa oloissaan omassa kodissa. Näin meilläkin just on ollu. Mies mökillä remppaamassa, minä ellun kanana kotona = )
Jatkoin sulle tunnustusta eteenpäin, joten sen saa noutaa blogistani, jos haluat!
Voi kun tulis minunkin kasvimaalta jo raparperia - laitettiin viime vuonna, mutta paikka ilmeisesti huono,kun kituu ja kituu, pari pikkuvartta tänä vuonna vasta tehnyt. Laitettavaa kai uuteen paikkaan ja enemmän lannoitetta... Ja mulla kun oli käsitys, että raparperi kasvaa melkein missä vaan. Mutta toivotaan poutaa viikonlopulle ja pari astetta lisää lämpöä :)
VastaaPoistaHih - antiikin sankarit! Meilläkin mies käy kalareissuissa pari kertaa vuodessa, mikä on paljon vähemmän kuin joskus ennen. Nauratti varmaan just se, kun kuvittelin sen poppoon alasti poseeraamassa... ei ihan virtaviivaista! :D
VastaaPoistaKauhean kiva postaus. Tulin oikein hyvälle tuulelle. Sulla on jo komeat raparperitkin.Täällä pitää vielä lihotella tovi. Mun mies olisi kalalla koko ajan. Se on välillä jo vähän rasittavaakin,kun itse on sitten jatkuvasti kiinni koti- ja lapsikuvioissa. Nokkonen kiinnostaisi. Paljonko sitä nokkosta pitää kerätä lettutaikinaa varten? Määrä kait menee ryöpättäessä (onko oikea termi?) aika pieneksi tavaraksi, kutistuu?
VastaaPoistaOhoo, miten samankaltaista kuin minulla! Eilen pilkoin raparperia ja tein piirakan, orava kiipeili ruokapaikalleen. Asumme kolmatta kesää täällä ja löytöjä tehden tietenkin raivaan puutarhaa. Vattuja leikon ja kasvimaata kitken. Kaikki kohisee ja kasvaa aina kun selkänsä kääntää! Ja kalenterikin näyttää touhukkaita päiviä täst eteenpäinkin... Ihanaa kesää! :)
VastaaPoistaJoo siis ehdottomasti niin että mikä minä olen sanomaan mitä mieheni tarvitsisi, tietenkin se on hän itse joka sen asian päättää.
VastaaPoistaToisinaan vaan mietin onko mahdollista että on ihminen joka ei vaadi mitään, halua mitään, toivo mitään, odota mitään.
(Tai siis joka EI KERRO sitä ääneen, joka ei tee sille mitään.)
Olen sanonut hänelle lukemattomat kerrat ettei hänen tarvitsisi aina ajatella muita ensin....muutkin haluaisivat sallia hänelle myös kaikkea sitä mistä itse nauttivat (hiukan huonolla omatunnolla kun toinen ei koskaan...)
Ihana postaus. =) <3
VastaaPoistaJonna: ja ihanaa kun on energiaa. Jos kus talvisin ne merkinnät vain jäävät sinne kalenteriin eikä jaksakaan mennä.
VastaaPoistaHeidi: se on mentävä vuoroin vain miehen kanssa. Ja otetaava itselle se aika, niin on sitten taas jaksavanpi äiskä.
Maria: niin kai se onkin parasta että tasaisesti omaa aikaa viikoittain eikä vaan kerran kaks vuodessa hermolomalle ;)
SOlen:Vuohenputki onkin ihan uusi juttu mulle, mites sen tunnistaisin etten koiranputkea syö?
Nonna: en tullutkaan ajatelleeksi että olisimme ahkeria. Kun vastoinkäymisista huolimatta on tekeminen mukavaa!
Kotivalo: otan kiitokset nöyränä vastaan, vaikken kuvaa liitäkään.
Ja sämpylään ajattelin seuraavaksi laittaa nokkoset.
Eve: olin samassa harhaluulossa! Minunkin raparperi tosin helmosti nahistuu. Mistähän sekin johtuu...?
VastaaPoistaJuu - lämpöä kiitos!
Anna: :) Taidankin ehdottaa miehelle että kun ikä alkaa painaa (30 vuoden päästä) he olisivatkin antiikkiset antisankarit.
Outi: Teidän pitää jakaa menot tai lähteä mukaan kalaan. Lapset tykkää siitä melkein poikkeuksetta niin tytöt kuin pajatkin!
Jotkut ryöppäävät minä en raaski etttei hyvät ravinteet katoa. Huuhtelen vaan ja maun mukaan laitan. Laita ensin vähän vähemmän ja kokeile ettei tule liian karvasta. Ehkä tusina pikkuista nokkosta. Tai puoli tusinaa isompaa?
Thilda: eikö olekin kumma, että yhä tekee löytöjä. Minä luulen kääntäneeni ja myllänneeni jo jaka sentin, mutta yhä vaan yllätyn. Onko niin että keikki eivät ole kukkineet joka vuosi, tai on oltu matkoilla juuri silloin.
Piilomaja: Epäitsekyys voi kyllä olla mahdottoman syyllistävää ympäristölle. Ja aina sitä sitten miettii kuitenkin, että osa ihmisistä ei vaan saa lähdetyksi ja jos lähtisivät huomaisivat miten mukavaa on. Mullekin käy välillä niin!
UNa: kiitos ja hauskaa viikon vaihdetta!
Leikkelin kanssa kuivia oksia vadelmapuskista siiirtolapuutarhatilkulla ja totesin, että pitäisi keksiä jokin hyvä raparperiresepti. Rikkaruohot kasvavat silmänräpäyksessä ja sademyrskyt huuhtovat juuri istutetut siemenet mukanaan. Viime viikonlopun raekuuro oli aikas rankka...
VastaaPoistaIhania kesäisiä kuvia!
Ihanaa arkea siellà. Nauratti se oravan ilmainen nàytòs pyykkinarulla! Mies kalassa, sinulla VAPAATA! Osaat varmaan nauttimisen taidon.
VastaaPoistaMutta keväisin tuntuu sitä ohjelmaakin olevan enemmän. Joka päivä olisi jotain kivaa minne voisi mennä!
VastaaPoistaAida S. :kerro se raparperiresepti minullekin kun keksit, nyt vaan kiisseliä ja piirakkaa...
VastaaPoistaLissu: en ymmärrä oravia. Miten voi juosta pysysuoraa seinää ylös?
Jonna: on se niinkin, ja ulkosalla!
Uusimmassa Etiketissä (Alkon lehti) oli Raparperi-jogurttitortun ohje. Filotaikinaa, raparperihilloketta ja jogurttivaahtoa... Vaikuttaa ja näyttää kokeilemisen arvoiselta.
VastaaPoistaAida: ooh, jos ei se löydy niin koitan googlata tuolla nimellä!
VastaaPoistaKiitos!
Jos et läydä reseptiä, niin voin sen sitten lähettää sinulle. Viikin Alkossa lehtiä oli vielä alkuviikosta.
VastaaPoista