Älykkyys ja viisaus. Liian harvoin samassa paketissa. Älykkyyttä kyllä monella riittää, repliikit on nokkelat, koulut on käyty ja menty vauhdilla eteenpäin.
Älykkyys on kylmä sana. Viisaus lämmin. Viisauteen sisältyy maailman tärkein asia. Viisaus kulkee käsikädessä rakkauden kanssa. Rakkaudella voi paikata monta sellaista puutetta johon äly ei riitä. Toisessa kädessään Viisaudella on Rohkeus. Kuitenkin se vaikein seuralainen taitaa monelle olla olla Kärsivällisyys.
Joskus tuntuu, että älykkyyden maailmassa on kovin vähän tilaa rakkaudelle, rohkeudelle ja maltille. Jos minun pitäisi valita viisautta tai älykkyyttä, valitsisin viisautta.
Viisaasti kirjoitit, sait minut ajattelemaan. Minäkin ottaisin mielummin viisautta kuin älykkyyttä.
VastaaPoistaMummoni on viisas.
Kärsivällisyys kantaa kaiken.Ja matka kulkee välillä viisaasti välillä vähemmän viisaasti.Todella kauniit kuvat sinulla !
VastaaPoistaKirjoittaminen on eräs terapiamuoto.
VastaaPoistaJoskus ihmettelen millä tavoin kaikki ne,
jotka eivät kirjoita, sävellä tai maalaa,
pystyvät pääsemään pakoon siltä hulluudelta,
surumieleltä, pakokauhulta, joka luontaisesti
kuuluu ihmisenä olemiseen.
Graham Green
ottaisin moplempia. tiedän että se ei ollutkaan täällä tarjolla mutta se on mun valinta:) jos en saa valita molempia sitt en ota mtään.......
VastaaPoistaMinusta viisauteen liittyy jollain lailla elämän kokemus. Älykkyys on siten viisauden yksi osa-alue, vielä pieni hedelmän raakile, josta on lupaus tulla jotain suurempaa ja kypsempää. Tai sitten ei.
VastaaPoistaÄlykkyydelläkin on monta lajia , josta sosiaalista älykkyyttä monelle soisin.
Itselleni ensisijaisesti kärsivällisyyttä. Sitä lempeää laatua, joka on huvennut nyt kotiäitivuosina.
--Linni
Solen: Mietinkin tuota viisasta vanhuutta tätä kirjoittaessani. Pohdin onko niin, että meidän kulttuurimme ei vaan arvosta iän tuomaa kokemusta, vai onko maailma muuttunut niin kovaa tahtia, että vanhat putoavat helpommin kärryiltä? Mukava kuulla, että ensinmäinen kommentti oli viisaasta vanhasta naisesta. Sellaista ikäpolvien tuomaa viisautta tarvitaan aina. Levollisia ohjeita nuorille vanhemmille, rohkaisua ja kannustusta.
VastaaPoistaMaria. Totta puhut. Ei aina tarvitse niin viisaskaan olla. Ihmisyyteen kuuluu kaikki ominaisuudet. Hmmm. ja joskus ON VIISASTA hullutella ja riekkua.
PIrkko: no tuo on kuin jatkoa edellisiin ajatuksiin ihmisyyden olemuksesta. Kaikenlaisia terapiamuotoja on viisasta kehitellä. Mielenrauha on kai viisauden yksi ilmentymä.
Leó: Sait nauramaan. Mahtavaa ehdottomuutta! Toivottavasti sulla on jo molempia riittämiin, huumoria ainakin.
Linni: vastasin juuri edellisiin kun viestisi livahti väliin. Juu sitä sosiaalista älykkyyttä tosiaan tarvitaan, sitä voi onneksi myös opetella.
VastaaPoistaKotiäitiys taitaa olla niitä rooleja joissa kärsivällisyyttä koetellaan melkoisesti. Kova koulu, mutta varmasti tehokas!
Minusta tuntuu, että älykkyyttä on monenlaista, kun viisaus on vaan, no... viisautta. Ja viisaus taitaa olla elämänkoulun mukanaan tuomaa, kun älykkyyttä opettaa muukin koulu.
VastaaPoistaVanhuus ei suinkaan takaa viisautta. Voi olla kyllä niinkin että jos puuttuu älykkyyttä niin jää mahdollinen viisaus yksinkertaisesti vain piiloon....
VastaaPoistaOn kiva olla seurassa jossa kaikilla "lanttu leikkaa" suunnilleen samaa vauhtia. Jos on kovasti kansaa moneen lähtöön (ja asemalla ikuisesti odottavia) niin keskustelukin käy vähän hankalaksi.
Pohdin eilen töissä kolmenkympin kriisiäni ja elämääni. Siksi kysyin asiaa henkilöltä, joka usein näkee asiat minua kirkkaammin.
VastaaPoistaKysyin häneltä:
Mitä on hyvä elämä?
Hän vastasi: Sitä, että elää kunnialla ja valitsee omat polkunsa.
No mitä on kunniaton elämä?
Kunniaton elämä on varastaa joltain tai tappaa joku tai huijata.
No mikä on elämän tarkoitus:
Seuraa haaveitaan sinnikkäästi, vaikka olisi vaikeuksia. Että jatkaa, jatkaa, jatkaa. Päättäväisesti.
Vastauksen minulle antoi kehitysvammainen asiakkaani ja työtoverini, viisas nuori mies.
Tästä muistui mieleen eräs erittäin herttainen ja viisas antiikkikauppias, jolta kerran kysyin jonkin esineen hintaa, että onkä tämä arvokaskin. Siihen hän sanoi, että arvokasta on ainoastaan isänmaa, muu on kallista.
VastaaPoistaKärsivällisyys taisi tipahtaa matkasta jo jonnekin Porvoon ja Pariisin välille. Lisä-älykkyyskään ei tekisi pahaa.
Alykäs selviää tilanteesta johon viisas ei joudu. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole viisas syntyessään joten älykkyden määrä määrittää virheiden määrän joka määrittää jälkiviisauden määrän. Ihminen on siis viisas vasta tehtyään kyllin paljon virheitä tai jos on ollut kyllin älykäs kysyäksen joltain viisaalta.
VastaaPoistaValitsen tässäiässä ehdottomasti älykkyyden toivoen että viisaus seuraa perästä.
Jonna: Niin, elämänkokemuksen myötä viisaus useinmiten kasvaa, mutta sitten taas -joillakuilla on sellaista aina, ja joillekuille se ei tule vaikka eläisi sata vuotta, tai niin minusta tuntuu.
VastaaPoistaPiilomaja: allekirjoitinkin jo tuon saman edellisessä kommentissa. Mutta juuh, kauhiaa on kummassaakin tapauksessa tuo jos porukalla ei leikkaa samaan tahtiin. oli sitten hitaampi tai nopeempi niin molemmissa tapauksissa tulee ulkopuolinen olo.
Anonyymi: mainiota on kun voi pohdiskella ääneen. Haaveiden seuraaminen, siihen lainaisin ystävääni Paolo coelhoa taas kerran. "sydämesi on siellä missä aarteesi on, ja sinun on löydettävä se, jotta kaikella minkä olet oppinut matkallasi, olisi tarkoituksensa."
Vilijonkka: hyvin lohkaistu! Jäin miettimään, että isänmaan sijasta olisin sanonut KOTI.
Janne: hyvä valinta yhdistettynä tuohon toivomukseen. Toivotan sinulle siis älykkyyttä etsiä sisimmästäsi viisautta!
Mikä tuo kasvi on? Meilläkin pukkaa syreenin juurelta, en tiedä repiäkö vaiko jättää...
VastaaPoistaEn tiedä, mikä se kasvi on, mutta kuvaan sitä joka kevät, kun lehdet ovat punaiset ja sitten ilmiintyy kukka/parsakaalia muistuttavat kukinnon nuput. naapurissa se kasvaa isona puuna mutta meidän aidan takana villinä pensaana.
VastaaPoista