En malta olla kertomatta kun kuulin tarinalle jatkoa ja tarkennusta.
Isä kirjoitti näin: "Kyllä vaari ja mummu mielestäni kihloissa olivat jo silloin kun vaari Lännelle lähti, ja molemmilla kerroilla mummu käytti matkarahat ”viisaasti”.
Laman alkaessa Amerikassa vaari lähti paluumatkalle. Yöllä oli lähdettävä ja salaa muilta. Ensin käytävä rahakätköllä, joka oli jossain kannonjuuressa, ilmeisesti metsässä. (Meno oli aika villiä eikä rahoja voinut mukana kantaa, ryöstetyksi tulemisen pelossa). Vaarilla oli joku kaveri sentään ja alkumatkan Kanadasta tulivat junilla jäniksenä, vaarilla rahat ommeltuina takin vuoriin. Ennen New Yorkia hän kuitenkin oli varmuuden vuoksi eksyttänyt kaverinsa ja saapui sitten yksin Suomeen.
Isomummu ja Isovaari menivät naimisiin ja rakensivat (vaarin veljien avustamana) talon. Ei se ollut rintamamiestalo, vaikka samaa mallia kyllä, koska se tehtiin vapailta markkinoilta ostetulle tontille ja jo 30-lovun alussa.
Takinhelma oli ratkottu tietysti ensin, koska sieltä ne rahat suurimmaksi osaksi olivat peräisin."
***
Annoin sokerilakolle periksi, ja nyt tekee koko ajan mieli jotain mutusteltavaa. Eninmäkseen leivoksia. Kotona ei ole mitään. Kauppaan en jaksa lähteä. Syntyiskö edes lettutaikina...
kiitos mukavasta kurkistuksesta eiliseen!Meidän neidot makean tuskissaan välillä sekoittlevat kaakaojauhetta ja margariiniatomusokesin kanssa-on kuulemma namia..: D mutta letut on kyllä aina lettuja!
VastaaPoistaMaria: Paistoin kokonaista kolme lettua: ekan annoin koiralle ja kaksi söin itse. Laitoin väliin sokeria niin että hampaissa rouskui!
VastaaPoista"Eksyttänyt kaverinsa"....;-)
VastaaPoistaTuttu kuvasarja. Mulla on noi kans.
Piilomaja: Sitä minäkin naureskelin, että eipä tainnut olla kaksisen luotettava kaveri sitten sekään.
VastaaPoistaAi että tykkään tuollaisista sukutarinoista! Kiitos kun kerroit.
VastaaPoistaVilijonkka: Niin minäkin, kerro sinäkin!
VastaaPoista