Intiaaniteltta

Tämä maja syntyi käytännön toimien inspiroimana. Nimittäin mantsuurian jalopähkinäpuumme kasvaa noin kaksi metriä joka suuntaan vuosittain ja sen leikkaaminen on yksi riesa. Mutta se tuottaa hienoa piiiiitkää riukua. 

Mies sahas. Sen jälkeen minä:

Valitsin parhaat riuút. Sidoin ne yhteen.

Ompelin toissakesäisten häiden pöytäliinoista (eli Ikean kahden euron lakanoista) telttakankaan.

Kiinnitin nauhat reunoihin. Ja kietaisin rimojen ympärille. Korkeutta on niin että aikuinen voi vaivatta seistä keskellä.

Eipä maksanut kuin vaivan. Saa unohtaa sateeseen.

Tälläinen kesämuisto tuli mieleen, kun löysin tänään tämän kilpailun. Liian myöhään, ilman muuta olis osallistuttu meidän inkkariteltalla! Paitsi että taidan olla yli-ikäinen. sekin vielä. Mutta menkääpä äänestämään hauskin maja!

Tänään Japanissa mukamas

Tänään ihailin näitä ja japanilaisia ja mietin, miten taitavia 

ja luovia  ihmiset ovat luomaan kauneutta ympärilleen.

Kuvat otin kävelyltä läheisestä puistosta, jonka japanilainen
tunnelma ilahduttaa jokaisena vuodenaikana.

Tsirp tsirp!

Vähän aikaa sitten, kesken kaiken pahimman arkisen raadannan sain ihanan lahjan! Tai siis Lapsi sai. (Mutta sehän on vähän kuin itse saisi.) Vesivärityöhön on tehty yksityiskohdat lyijykynällä.
Se pääsee kehyksiin lapsen huoneeseen tottakai.

Muita ystäväni Sallan töitä löydät täältä.

Tänään tykkäsin tästä.

Pätkäavioliitto voisi saada kumppanin tsemppaamaan aamenenkin jälkeen.

Vielä ehtii auttaa

Paketoin tänään kaksi aivan erityistä lahjaa...lapsille, joiden kuusenalunen saattaa olla tyhjä.

Pirautin tämän asian vuoksi muutamana päivänä itkun jos toisenkin. Tuntuu niin pahalta, että täälä Suomen lintukodossakin on lapsia, joilta puuttuu hoivaa, huomiota ja turvallisia ihmisiä. Lapsia joita kukaan ei hae jouluksi kotiin. Pieniä ihmistaimia, jotka ovat kenties muuttamassa lastenkodista omilleen. Nuoria, joille joulu saattaa olla taas yksi tuskainen muistutus siitä, miten yksin he ovat.

Tiedän, että siellä lankojen päässä on suurella sydämellä varustettuja ihmisiä ja uskon, että jos vain sinulla on hetki aikaa, niin rahasta auttaminen ei luultavasti ole kiinni...

http://www.valve.fi/joululahjat/
https://www.facebook.com/#!/joululahjakerays

Hukkuminen ei näytä hukkumiselta

Äitini syöksyi kerran uimarannalla kiskomaan lasta pinnalle. Seitsemän vuotiaat tytöt keskenään rannalla. Uimavahdit pelaamassa korttia pukukopissa. Hän ei saanut mitalia, hän sai hämmästyneen kommentin lähellä olevalta aikuiselta. Sen toisen aikuisen mielestä mitään ei ollut tekeillä.

Sanoisin, että mielummin yksi sukellus liikaa, kuin liian vähän.

* * *

Suomessa hukkuu noin 330 ihmistä joka vuosi. Mikä surullisinta, hukkuneista lapsista puolet hukkuu vajaan 25 metrin päässä vanhemmistaan tai muista aikuisista. Kymmenessä prosentissa noista tapauksista aikuinen katselee hukkumista tietämättään.

Miltä se sitten oikeasti näyttää?
Mihin kiinnittää huomiota, kun lapset leikkivät vedessä?

Tämä artikkeli on kiertänyt paljon. Mutta ei vielä tarpeeksi.
Laitan artikkelin vielä kerran tänne -nyt kun se tuli vastaan suomennettuna.

Kierrätystehtaalla: löydöt

Heti tarttui mukaan minimaaliset nahkatossut. Ja samasta kojusta kätevä luomupuuvillainen body, joka saa ihmettelemään miksi KAIKKI bodyt eivät ole tälläisiä. Mitoitus nimittäin lupailee käyttöiäksi 0-6 kk seuraavilla "toiminnoilla": Hihat käännetään ensin reilusti ja lapsen kasvaessa harakiilasta löytyy toiset napit, joilla bodylle saa pituutta. Lisätila on kuulemma hyvä myös kestovaippailijalla, kestovaippa vie sen verran enemmän tilaa pöksyissä. Takana on vielä kurkistustasku josta voi tutkailla lapsen kuivuutta. No, kokemus kertoo ovatko nämä jatkopalat niin hyvät kuin miltä kuulostaa.
Huomasin juuri, että palkittu viimevuoden vauvatuotteena Linkki kommenteissa.)
Onko kokemuksia?

Kaupan päälle sain kevyen matkaimetystyynyn, jonka voi laittaa käsivarren alle tai yhtälailla tukemaan lasta niin syöttötuoliin kuin rattaisiinkin.


Tälläinen tuttitasku löytyi nipistettäväksi vaunuihin roikkumaan tai muuten vaan vyötäröle silloin kun vaatteet tarjoilevat taskuja niukasti.

Nämä korut johdattivat minut "sepän" luo, joka hetkeä myöhemmin sitten tilauksesta naputteli meille myös yksilöidyt pyyhkeen nimikyltit lusikoiden pesistä. Joku oli jo viime vuodesta viisastunut ja seisoi jonossa omien lusikoidensa kanssa!





Vielä löytyi japanilaisten lastenvaatteiden kaavakirja minun makuuni. Jos jotain lapselle ompelen, niin juuri tällaista yksinkertaista, linjakasta ja nopeaa mitä kirja esittelee. Hetken kun sinä juttelin, niin kohta jo kävi ilmi, että myyjä oli Peikkola -blogista. Japanin erikoisuuksia käsityön saralla voi ihmetellä Zakka Love -linkistä ja sivupalkin Japani tunnisteen alta.

Inspiraation lähteitä?

Mistäpä muualta kysyisin kun teiltä:

Antakaahan parhaat vinkkinne inspiroiviin lastenhuoneen sisustusta käsitteleviin blogeihin tai vaikka yksittäisiin bloggauksiin.

Lastenhuoneen pohja on nyt piirretty, mutta yhä kaivataan ideoita yksityiskohtiin, joita jatkojalostaa. Mistä olet saanut innovatiota, tilaratkaisuvinkkejä sisustus-, ja touhuideoita? Tai missä olet käynyt lepuuttamassa silmääsi?

Tässä minun paras löytöni.

PS. älkääkä olko turhan vaatimattomia! Hauskaa olisi jos laittaisitte linkkejä omiin lastenhuonepostauksiinnekin.

Riittävästi toistoa

"Neulominen on hyve. Se toistaa samaa liikettä ja edistää siten mietiskelyä. Aina kun teet jotain puhtaasti samaa toistuvaa, voit samalla mietiskellä."


Purin epäonnistuneen kaulaputkilon viime talvelta ja aloitin uutta pienempää. Mietin niitä näitä. Muuan Geoffrey Fisherin sanatkin kävivät mielessä.

Rikkaruohojen kitkeminen, viinimarjanpoiminta (marjoja pitää mielestäni olla riittävästi, ettei tarvitse etsiskellä vaan kädet vain käy), puseron nöyhdän nyppiminen, silittäminen, juuresten kuoriminen, kävely...aika monissa askareissa vajoan meditatiiviseen tilaan paremmin kuin meditoimalla istuskellen mitään tekemättä. Piikkimatto on poikkeus, siinä on ihana vain olla.

Toisinaan ei tarvitse olla niinkään automaatiolla, tanssi tai frisbeen heittokin käy. Toisto on ihanaa!


* * *

Tahdon jakaa kanssanne jotain kaunista!

Vekkuleita videoita

Tässä taannoin sanoin sanani videotaiteesta, mutta pehmennänpä taas. Näissä on vekkulia luovuutta joka iskee minuun.

Valkoista

Tämän valkeuden keskellä lainaan Helle Jorgensenin kuvaa.
Jos joku ei vielä ole huomannut, niin minulla on virkkuukuume.



Mies teki katolla lumityöt. Puki valjaiden puutteessa purjehdusliivit päälle ja köytti itsensä piippuun. Inteensiivisen pohdinnan jälkeen (ja lehtien varoittelun vuoksi) kiipesi sinne keikkumaan ennen ennustettua suojasäätä ja lumen pakkautumista painavaksi suojalumeksi. Ei ehkä suotta. Pahimmillaan koko lapion varren mitalta lunta oli pakkautunut niihin kohtiin, joista kuistit erottautuivat muusta katosta.

Vaikea uskoa, että tämä lumi voi millään sulaa juhannukseen mennessä.

Vielä jaksaa kukkia

Tätä kaipasin. Syksyn kukkijaa. Echinaforce lienee monelle tuttu Vogelin nuhalääke. Itsekkin olen sitä kuluttanut. Viimevuonna löysin sen pihaankin. Väri on mieluinen.





Puksipuukin vielä tarkenee rappusilla.
Kuistille nostan telveksi.

Pitkästä aikaa linkkivinkkinä barbron blogi. Käykääpä ihastelemassa Barbro V:n ihania patinoituja kierrätyskoruja.

Menovinkki: "trash is treasure"

PR-toimisto Miltton järjestää jälleen "trash is treasure" -stylistikirppiksen. Stylistit ja muut muodin parissa työskentelevät tyhjentävät kaappejaan.

Miltton Showroom
la 5.9 klo 13-16
Uudenmaankatu 4-6,
Helsinki.

"At least ten top stylists are selling their goods and you are the one spending all your money. Come and enjoy...you might find some trash that becomes your treasure. This time like always we also have some surprises so do not miss this..."

Fiilistä edellisistä täältä

Kerran vielä Barcelona!

"Oi pulusein, olisiko meillä ihanempaa voinut täällä olla!"

Helle toi etelänmaisen lauhkeat illat kotisuomeenkin.
Nyt en muualle kaipaisikaan.
Nämä kuvat vielä nousivat mieleen.



Toisenlaisia mosaiikki-ihanuuksia löytyy täältä.

Kotona taas!

Palajan pian kirjoitin, mutta viikko vierähti!
Barcelona piti meitä vieraanaan perjantaista keskiviikkoon kestitsi ja ruokki tapaksin ja taitein, pitkin yöunin.
-Sitten minut nielaisi vielä Verlan ruukkikylä.

Mutta huomenna kuvia Barcelonasta!

Käväisin Wordlessä tekemässä kesätaulun.

Välipala

Palajan pian! Sillä välillä silmänruokaa:

Täältä olen poiminut viimeaikoina puutarhaideoita
-ja täällä ihastellut sisustuskuvia.

Sekaisin laatik(ost)oista

Pienet puurasiat. Lokerot. Lokerikot. Boxit.
Rumasta hyllystä säästetyt irtolaatikot.
Entäpä vetimet!
Nupit ja pikkuruiset kahvat. Onko suloisempaa?

Innostuin keräämään erilaisia pieniä puisia laatikoita jo aika päivää sitten. Useimmat ovat jo olleet valkoisia, jotkut olen
maalannut valkoiseksi, jos puupinta ei ole ollut kaunis.



Vanerinen halpiskaappi ja talonpoikaispöytäni laatikko.
Pöytä varastettiin taloyhtiön kellarista -laatikko jäi.
(harmittaa yhä)



Niin sanotun renginkaapin laatikoita kirjahyllyssä.
Kaappi sekin kovassa käytössä.



Näissä säilyvät napit ja nepparit, vetskarit ja nauhat.
(sen ruman kaapin laatikoita 9 kappaletta)



Tulitikkurasia-aarre, painotalon kirjasin lokerikko,
löytö Hietalahden kirppikseltä.
Tikkuaskit on keräilty turuilta ja toreilta.



Lipastonlaatikoita äidin kotitilalta saadussa lipastossa.


Mutta katsokaapa näitä lipastoja ja laatikostoja. Joku on tehnyt irtolaatikoista tällaisia kauniin karheita kokonaisuuksia - ja se saa sormeni syyhyämään.

Kentien saan omista laatikoistanikin joskus vielä jotain aikaiseksi.

Välimenokausi

Kuistilla on vielä
-jääkiekkomailat ja luistimet
-anopin puolikuollut laakeripuu (jonka uskon tahdonvoimalla heräävän eloon kun vien sen ulos).

Pihassa nököttää
-kola ja lumilapio
-pulkka
-säkillinen maahan kiinni jäätynyttä multaa.

Lisäksi haluaisin jo
-pestä talvikauden vaatteet
-pakata pois tieltä talvitakit ja kengät
-heittää pois ne "pihatamineet" joita ei edes lähetystori ota enään vastaan
-karsia myssyt, lapaset ja kaulaliinat
-Tuoda kevättakit ullakolta.

Mutta vähän väljä joudun vielä aamulla lähtemään talvitakissa. Onneksi tämä iso eteinen. Mies sitä ihmetteli kun tutustuimme taloon, mutta nyt ylistämme sitä kilpaa.

Blogivierailulla saippuanvalantaa. Romanttisista saippuoista
voi käydä hakemassa innovaatiota Riikalta.

Vierahilla

Löysin eilen niin monta ihanaa blogia, että mieleen
juolahti seuraavaa:
Etsin joka päivä uuden blogin ja mielenkiintoisen postauksen
ja jätän terveiseni kommentteihin. Tarttukaa mukaan!

Tässä ensimmäinen: Pia tekee tilauksesta ihanat tossut ja sukat.
Minä kiitän ideasta ja menen sormet syyhyten lankakorille ja ryhdyn mietimään omaa mallia, että saan ihanat sisäkengät kesäksi!