Omenashow

Uuniomenaa ja turkkilaista joghurttia

 

Eilen pitkästä aikaa keramiikkakurssilla. Olipa ihanaa.

Tänään pikkuruinen mehulinkomme saa ahkeroida mahdottomasti. Uunimme posottaa kuumana. On piirakkaa ja  uuniomenaa. Sekä sosetta. Tätä omenaa riittää. Minullekin alkaa syksyn mitrtaan riittää, mutta silti. Koko iltaa emme aio ahkeroida, lapsi on hoidossa -tahdon ihan vain ollakin kun kerrankin saamme olla kahden!

Huomenna osallistuman sadonkorjuuaiheiseen arvontaan!

Keramiikkaa - Kesätauko

Nyt se kesä tulee, sen tuntee jossain sellaisessa paikassa, missä on arkistoituneena tuoksuja, keväisiä ihastumisia, auringon tuoksua iholla, polkevien jalkojen keveyttä. Sinkkukautensa katuihinkin luo pidemmän katseen ja antaa ajan kullata ne vuodet, kun kesäöinä käveli aamuyöstä pitkää siltaa kotia kohti.

Tuntuu käsittämättömältä onnelta, että saa lapsen kanssa möyhiä puutarhassa monta pitkää kuukautta. Ja että Mieskin on kunnon lomalla. Kuusi viikkoa hälläkin!

Ei malta pukea tarpeeksi ja palelee sitten julmassa merituulessa.

Pihatöihinkin piipahdin viikonloppuna. Ai että teki hyvää, siinä unohtui ihan kipeä selkäkin.

* * *

Keramiikkatunnitkin loppui ja syksyllä sitten taas. Tämä kulho sai muotonsa varjoliljan siemenkodasta. Tänään koitetaan hakea vielä viimeiset työt opistolta pois, kun ei sille viimeiselle tunnille milläään päästy.



Joskus hätäinen on hyvä

Hyvää kannattaa odottaa, mutta kun sen näkee on paras toimia heti. Varsinkin jos viimeistä paria viedään!

Matkalla keramiikka harrastukseen näin lempikenkäkauppani näyteikkunassa pilkistävän jotain kauan etsiskelemääni. Ostopäätös syntyi siinä kadulla: jos vain nuo ovat kokoani ja tuntuvat hyvältä jalassa, en paljon hintalappua vilkuile, ajattelin.

Ja ne olivat!! Mikä tuuri, viimeisenä jäljellä koko 38 ja täydellinen istuvuus. -20% tasoitti vähän hintalappua. Sydän läikähti.

Siinä ei kauaa nokka tuhissut. Ja näin yhden yön nukuttuanikin ne tuntuvat yhä täydellisiltä.

Kesätauko

Keramiikassa alkoi kesäloma. Nyt jo. Luntakin vielä maassa paikka paikoin. Tunteja on supistettu, mutta lukukausimaksua ei. No, mielelläni maksan, mutta toivoisin että kansalaisopisto säilyisi sellaisena harrastusmuotona, johon jokaisella olisi varaa.

Opistotalo menee remonttiin ja kaikki oli vietävä pois remontin tieltä. Kannoin jäljelle jääneen savenkin selkä vääränä kotiin, joskos kesällä tulisi tehtyä jotain. Eilen hain tämän, polttamattoman, jonka ensinmäisellä reissulla unohdin. Savi on karkeaa rakusavea. Kovin yksityiskohtaiseen jälkeen se ei käy. Tyttö lipuu keittiön lattialla.

Barcelona III: Park Güell ja Gaudi

Mosaiikkikuume senkun yltyy.




Tätä odotin eniten!

Park Güell teki minuun lähtemättöän vaikutuksen jo parikymppisenä. Ja yhtä ihastunut olin nytkin. Tällä kertaa minulle selvisi, että alunperin puistosta piti tulla rikkaiden puutarhakaupunginosa.
En tiedä mitä tapahtui, mutta lopulta vain muutama talo rakennettiin ja kaikki saavat nauttia puistosta ilman sisäänpääsymaksua. Kuitenkin, olisi huumaavaa saada asua noin mielikuvituksekkaassa ja näköhermoa hivelevässä paikassa.




Portti on kuin kutsu!






GAUDIN TALO









Gaudin taloon sai pulittaa sisäänpääsymaksun,
mutta nytpä tiedän missä Gaudi piirsi
-ja missä pissi.



Puutarhaa kiersi pitkä piilokuja.



Matkalla puistoon pistäydyimme La Sargada Familialla.



Melkoisia starwars-hahmoja nämä. Gaudin talosta
löytyi luonnos sisäänkäynnistä, jota olin kuvannut.
Tarkkaan se oli toteutettu. Muutaman asentoeron huomaan.





Joko kyllästytte?

Väsynyt mutta onnellinen

Tänään olisi ollut päivätorkku paikallaan.
Vissiin kovasta touhuamisesta vähän askel painaa,
Sillä VIIKONLOPPUNA...

...TEHTIIN KASVIMAA
-suunniteltiin
-käännettiin
-perattiin
-kaivettiin juurakoita
-haettiin siemenpottuja torilta


Peikonpähkinä

...ISTUTETTIIN
-omenapuunalku (appi oli
vartatuttanut oman hyvän kanelinsa)
-ja artisokat
-punainen peikonpähkinä puu
(tälläistä olen aina halunnut)
-kaksimetrinen tuija
-perunaa (ekaa kertaa)

...SIIRRETTIIN
-kaksi ruusupuskaa
-kaksi risuttunutta hymalaköynnöstä
(kaariportin molemmin puolin)
-keramiikka työt kesäksi puutarhaan



...JA
-ajettiin ruoho
-kasteltiin taimia ja kylvettyä nurtsia
-siirrettiin tomaatin taimet suurempiin ruukkuihin
-ihasteltiin maalattua terassia, aikaansaannoksiamme
(ja kauhisteltiin miten ruma katto meillä on.)
-valettiin raparperilaattoja betonista

...VIELÄPÄ EHDITTIIN
-piipahtaa kalliokukkii -tapahtumassa
-käydä uimahallissa
-Plantageniin
-hakea Ikeasta puutarhapöytä, pari

RAPARPERILAATAN OHJE

1. Kaiva raparperin kokoinen laakea
muotti maahan. Noin 3cm syvä.



2.Laita muovi alle, raparperinlehti
väliin ja taputtele hyvin sekoitettu betoni
tiiviiksi ja tasaiseksi laataksi lehden päälle.



3. Anna kuivua vuorokauden verran
rauhassa ja käännä!



4. Irroita lehti varovasti,
ettei puolikuiva betoni murru.


5. Anna kuivua lisää, että
saat lehtiruodit pois.


6. Harjaa murut pois. Tsadaa!

Palko

Palko sai kaverikseen tarjoiluastian.
Ja nyt huomaan, että kuvaan vierinyt
tennispallo näyttää karanneelta herneeltä.

Tässä vielä kommenttien innoittamana yksi:

lumilapsi

Muistaako joku sadun lapsettomasta akasta joka teki lapsen lumesta?

Satu tuli mieleeni kun katselin miten lumi alkoi
sulaa puutarhassa nököttävän savilapseni ympäriltä.
En vaan voi muistaa miten sadussa kävi.
Vain tunnelma on muistissa.

Paras aika talvea

Talvi on taas kerran parhaimmillaan juuri ennen loppua. (Kyynikkö voisi sanoa, että parasta talvessa on se, että se loppuu.) Jossain jo kuulemma leskenlehtiä, mutta mikä mahtavinta meillä (Helsingissä!) on vielä reilu 20 cm lunta pihassa.Ja lumipenkka, johon koira kaivoi lumilinnan. Koira on alkanut ensinmäistä
kertaa viihtyä pihassa itsekseen…Tosin välillä se on liiankin omatoiminen ja huomaan ikkunasta sen seisovan avuttomana portin väärällä puolella.
Portti tuntuu toimivan vain toiseen suuntaan…










Terassikauden avajaiset takakuistilla auringon houkuttelemana. Villainen tyyny pepun alla, palttoo korvissa ja aamulatte. Aijaijaijai.

Kevään merkki on sekin, että talviharrastuskausikin lähestyy loppua. Tässä satoa. Ensi kesänä meillä kasvaa puutarhassa sieniä. (Kärpässienen lakin koko 18cm.)





Tässä vanhaa tuotantoa, ensimmäinen veistokseni viiden vuoden takaa. Palko saa kohta kaverin, tarjoiluvadin samaa sarjaa.