maanantai 30. huhtikuuta 2012












Miten ihanaa on mennä pihatöihin lapsen nukkuessa. Ja kunhan kesä etenee, ja maa lämpenee, niin lapsen voi ottaa ulos mukaan möyhimään.

Meinaan pakahtua ajatuksesta.

Sillä välin kun oltiin poissa, oli suloinen sininen skillamatto vallannut pihan. Kuljeskelen puksipuuntaimet kainalossa pitkin pihaa. Kuusi pientä taimea kympillä ja runsauden pula siitä minne ne laittaisin.

* * *

Stokken sänkykin löytyi huuto.netistä. Ei tosin mieluisen väristä, joten joudun vapun jälkeen maalauspuuhiin. Mutta ensin juhlitaan vähän vappua ja otetaan odotetut vieraat vastaan.

Nauttikaa auringosta, mutta pitäkää villahousut jalassa!

lauantai 28. huhtikuuta 2012

Keskipisteessä











Mummolassa on mahtavaa kun on paljon sylittäjiä ja hauskuttajia. Vanhoja leluja, omituisia vimpaimia, mitä vain miesvaltaisesta kodista voi löytää, (tämän tulen oppimaan myöhemmin)  ja ennen kaikkea huomiota. 

Serkkupojan kanssa me järjestetään nää mummolan tavarat ihan uusille paikoilleen vielä joku kerta, S harhauttaa ja minä teen täsmäiskuja.

* * *

Meillä on Isälle sellainen luksusluokan yllätys, kun hän tulee sunnuntaina kotiin, että se menee yli kaikkien materialististen lahjojen. Kerrotaan teillekin sitten ensi viikolla!

perjantai 27. huhtikuuta 2012

Lungi junailija


Pääsiäisenäkin oltiin perheen kanssa Vaarilla ja Mummilla. Siitä jäi niin kiva fiilis, että lähdettiin heti jo uudelleen, kun Isukki reissaa koko viikon. Ajateltiin, että nopeammin se viikko vierähtää kun mekin reissataan. Nopeammin juu, mutta helpommasta ei voi kyllä puhua. Sen mikä hermoja ja vaivaa perillä ehkä säästetään, niin lähtövalmisteluissa ja vastaavasti menetetään.  Ystäväni sanoin, "loma lasten kanssa ei ole lomaa, mutta on hauska olla pois kotoa." Sama päti tähän, plus että on kiva nähdä sukua.

Reissuun pääseminen on melkoinen suoritus kahdestaan lapsen kanssa. Se tavaran keräily ja keskittyminen siitä mitä tarvitaan samalla kun lapsi vaatii sitä sun tätä. Autoon voisi vain heittää kaiken mitä mieleen tulee, mutta junaillessa ei turhaa tavaraa mahdu. Meillä on kovin pienet vaunut ja siinä saa tehdä melkoisesti töitä, että saa kolmen päivän tavarat sullotuksi niihin.

Olin laskenut sen varaan, että pakkaan yöllä kun lapsi nukkuu, mutta lapsipa ei nukkunut. Mikä siinäkin oli! Puoli yhdeltä yöllä ei pakkaaminen ollut enää päällimmäisenä mielessä. Hiki hatussa sitten tein eväitä seuraavana aamuna, purin ja pakkasin vaunuja, juoksentelin tyhjentämässä bioastioita, ja vaipparoskiksia, ettei tule kotiin palatessa eteisessä vastaan örkkimörkki.  Siunailin taas yksinhuoltajia. Viime tipassa juoksin vaunujen kanssa sateessa asemalle. Kun vihdoin pääsimme junaan, olin sössinyt niin, että meillä oli invapaikka kärryille, muttei istumapaikkoja lainkaan.

Selvittiin siitäkin. Ja junassa olikin sitten lungia. Ja asemalla oli Néni vastassa. Jotenkin silti on kivempi mennä junalla kuin autolla.

torstai 19. huhtikuuta 2012

Tekohengitystä



Vanhat keittiökalusteemme ovat vähän rähjäiset ja kaappitilaa vähän. Tekohengityksenä kiinnitimme tauluhyllyjä kaappien alle. Siihen mahtuu pieniä purkkeja, teetä ja sen sellaista ja näin vapautuu vähän kaapeista tilaa.
Tällä taas mennään.

keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Ostetaan Stokke Sleepi Bed

Kuvalähde: stokke

8kk tarkastuksessa oltiin neuvolassa sitä mieltä, että yösyötöt on aika lopettaa. Ihan tuli pala kurkkuun, vaikka vierotus onkin varmaan paikallaan että kaikki saisivat unta palloon yhtäjaksoisesti ja pidempään. Minun pieni enkelini. Suloisimillaan rinnalla luottavaisena, että äiti ruokkii, hoivaa ja lohduttaa. Siihen on silminnähden ihana nukahtaa.
Tyttö nukkuu tätänykyä vaihtelevasti seitsemän tunnin tai tunninparin pätkiä. Toiset yöt ovat ruhtinaallisia, toisinaan havahdumme tuon tuosta johonkin.

Omaan sänkyyn siirtämistä voisi kokeilla samalla kitinällä. Olemme nukkuneet tähän asti onnellisina "sivuvaunullisessa" perhepedissä ja jos Miehellä on ollut jotain vaativaa töissä, tai vaikka nousu aamukoneeseen, on hän nukkunut alakerrassa yön pari sillioin tällöin.

Stokken Sleepi Bedistä haaveilen. Vieläpä jos valkoisena onnistuisin sen metsästämään. Oletteko luopumassa omastanne, tai oletteko törmänneet käytettyyn joka on kaupan? Vinkatkaa! Ja jos ei ala löytyä, niin tavallinen valkoinenkin käy, jossa laskeva etuseinä ja nouseva pohja.

Ja antakaa samalla kaikki parhaat vinkit lapsen vierotukseen yösyönnistä ja siirtämisestä omaan vuoteeseen!

* * *

Puhun siis tästä sängystä

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Keramiikkaa - Kesätauko





Nyt se kesä tulee, sen tuntee jossain sellaisessa paikassa, missä on arkistoituneena tuoksuja, keväisiä ihastumisia, auringon tuoksua iholla, polkevien jalkojen keveyttä. Sinkkukautensa katuihinkin luo pidemmän katseen ja antaa ajan kullata ne vuodet, kun kesäöinä käveli aamuyöstä pitkää siltaa kotia kohti.

Tuntuu käsittämättömältä onnelta, että saa lapsen kanssa möyhiä puutarhassa monta pitkää kuukautta. Ja että Mieskin on kunnon lomalla. Kuusi viikkoa hälläkin!

Ei malta pukea tarpeeksi ja palelee sitten julmassa merituulessa.

Pihatöihinkin piipahdin viikonloppuna. Ai että teki hyvää, siinä unohtui ihan kipeä selkäkin.

* * *

Keramiikkatunnitkin loppui ja syksyllä sitten taas. Tämä kulho sai muotonsa varjoliljan siemenkodasta. Tänään koitetaan hakea vielä viimeiset työt opistolta pois, kun ei sille viimeiselle tunnille milläään päästy.







torstai 12. huhtikuuta 2012

Kalenterissa tyhjää



Ihania ne päivät kun voi vain olla. Auringonpaiste kruunaa kiireettömän kotipäivän.

Äitiysloma on sikäli verrattavissa eläkepäiviin, että siitä ne kiireet alkavat. Vaikka juuri mitään ei suunnittelisi etukäteen, kalenteri senkun täyttyy.

Kotipäivät ovat harvinaista herkkua sikälikin, että jos emme pistä päätämme ulos ja hankkiudu ihmisten ilmoille, niin muutamassa päivässä lapsi kypsyy niin totaalisesti kotonamöllöttämiseen, että helpommalla pääsee ja tyytyväisempinä pysymme, kun lähdemme turuille ja toreille kuljeskelemaan.

Ja älkää nyt hyvät ihmiset kirjoittako mitään kotoilusta. Ei täälä mitään tarvitse kotoilla, täälä vaan ollaan ihan tavallisesti ;)

lauantai 7. huhtikuuta 2012

Pääsiäissöpöläinen








Hetkinen, sehän syö krookukseni.

torstai 5. huhtikuuta 2012

Reilu meininki


Itkuhälyttimestä kuuluu jokeltelua.

Meidän kompastuskivi on koko vauva-ajan ollut nukahtaminen yöunille. On koitettu vaikka mitä, ja vaikka mihin. Hulluinta on, että päikkäreiden määrällä tai pituudella ei tunnu olevan minkäänlaista vaikutusta siihen, miten uni tulee silmään illalla. Ellei nyt ihan iltasella vetele unia.

Pikkasen siis hämmästyttää ja jopa kirvelee mieltä, että touhuttuamme puoli yötä flunssaisen lapsen kanssa viimeyönä, hän (tänäänkin) sammui samantien kun hänet laski kantokoppaan ja kantoi terassille. Nimittäin naapuri kaataa puuta siinä vieressä moottorisahalla ja toinen palastelee sirkkelillä. Ei vaivannut tukkoinen nenä, ei raastanut korvia sirkkeli.

This is what we call reilu meininki.

maanantai 2. huhtikuuta 2012

Minkäs teit!




Eikö tästä talvesta jo päästä?

Minulle lauloi jo mustarastas. Krookukset kukkivat pihassa. Koirankakka haiskahti tienposkissa ja kevätpöly pöllysi naapurin pienelle pyöräilijälle, joka ilmeestä päätellen oli ensi kertaa kolmipyöränsä päällä. Ilmassa oli jo lupaus, että lunta ei enää tule!

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Viikonloppupuuhia



Juuri, kun ehdin huokaista, että on perjantai onkin jo sunnuntai. Puoli lauantaita menee aina siivotessa ja vauvauintiin tuntuu uppoavan puolet sunnuntaista. Kivaa se on silti. Polskitaan koko perhe. Viime viiikolla tyttö teki kaksi kunnon sukellusta. Vesilelujen pyydystäminen on myös tärkeää.

Kohta mennään taas. Tällä kertaa tulee oikein valokuvaaja.

Jahas, virpojia tulossa, pitää mennä!