perjantai 31. joulukuuta 2010

Hyvin alkanut








En osannut odottaa yllätystä vuosipäivän aamuun, niinpä en ensin edes tajunnut, että paketti keittiön pöydällä on lahja! Rupesin hihittämään päällä olevalle sarjakuvastipille, joka väritti sisällön sitten vielä erityisemmäksi. Voiko päivä paremmin alkaa...ja vuosi päättyä, uusi alkaa. Viidennelle yhteiselle lähdemme Miehen kanssa. Meidät on kutsuttu sinne missä tapasimme.

Yläkuvan kukkaset ovat minulta -Mies toi nämä paremmat katolla käydessään.



Hyvää uutta vuotta Teille kaikille! Tuokoon se
tullessaan rakkautta ja elämäniloa.

tiistai 7. joulukuuta 2010

Enemmän



Enemmän lunta ja nopeammin kuin koskaan. Enemmän lumeen juuttuneita autoja. Ennemmän auttavia käsiä, työntäviä, lapioivia. Enemmän kiitosta kuin koskaan.

Aivan uskomatonta se korviin kajahteleva kiitoksen määrä.

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Ylikierroksilla - Musta hevonen







Kaikki ihanat lukijat ja tarkat kommentoijat. Kiitos viimeviikkojen kommenteistanne! Luen ne tietenkin kaikki, nytkin moneen kertaan. En ole saanut rauhotuttua istuakseni koneella. Pääni on ollut viime aikoina niin monen touhun ja menon kuormittama. Sain juuri äsken itseni kiinni ryntäilemästä kolmen kerroksen väliä hommasta toiseen, tehokkuus nolla. Joten istuin alas kerätäkseni ajatukseni.

Huolimatta hyvistä aikeista sama meno jatkui: Koitin ottaa kuvan tähän kirjoitukseen, mutta kameran akku olikin loppu, akun latautuessa kuorin loppuun uunijuurekset, kannoin välissä miehen rautakaupasta hakemaa kipsilevyä ja lautaa peräkärrystä sisään. Tökkäsin hälle lajittelemani keräyspaperit matkaan jne. Nyt tulin viimeistelemään kirjoitukseni, lataamaan kuvat ja kohta vihdoin koitan lajitella kolmen viikon pyykin, vai pitäisikö ensin pestä koira...vai peräti käydä kaupassa...

On kai hyväksyttävä, että aina välillä joku päivä on tällainen...ja että ne viisi kipsilevyä, jotka eivät mahtuneetkaan kuistille makaavat nyt olohuoneen lattialla.
Kunhan vieraat tulevat kuudelta ja rasitamme miespuolisia ensin kipsilevyn kannolla, saamme istua pöytään jossa on runsaasti hyvää ruokaa ja viiniä!

* * *

Mieli olisi palanut myös ulos luonnon valoon, kuvaamaan töitäni. Olen saanut jotain aikaiseksikin tässä kurssien, juhlien, työkiireiden ja remontin aikana. Ehkä joku huomasikin Postia Sinulle -lehden tuunaukset. Tässä lahjavinkiksi suunnittelemani naulakko, joka olen tehnyt vanhoista shakkinappuloista ja pätkästä ylijäämälautaa. Mies keksi sille mainion nimenkin.