Kurkkuun sattuu kolmatta päivää ja olo on vähän kuin toisen asialla. Jäseniä kivistää. Siinä se -ei nuhantuhinaa, tuskin kuumettakaan. Nukuin yhteentoista. Koitin ottaa rauhallisesti sunnuntaipäivän. Halailin koiraa. Istuin ikkunassa ja katsoin sadetta ja muuta joutavanpäiväistä. Silti kertyi kaikkea touhua. On vaikea olla vähän kipeä.
¤ kiinnittelin lisää kukkia tekeillä olevaan mekkoon
¤ vein koiran kahdesti ulos
¤ istutin kukat jotaku muuten olis näivettynyt purkkiin
¤ tyhjensin tiskikoneen
¤ pesin kaksi koneellista pyykkiä
¤ kastoin kukkia
Voi että, mekosta tulee kaunis! Toipumisia myös.
VastaaPoistaKyllä on kiva sitten pukeutua tuohon mekkoon, kun se joskus valmistuu :) Tietää nähneensä vaivaa. Onpa hauska tuo yhteiskuva koiran kanssa, aivan kuin koira katsoisi peiliin ja näkisi itsensä naisena :) Tsemppiä sairastamiseen, tämähän on mainio tilaisuus pysähtyä juuri tuollaisiin ruukunvaihto- ym. hommiin.
VastaaPoistaVau, mekosta tulee kyllä upea!
VastaaPoistaToivon, että olosikin siitä kohentuu pian.
Apua kun tuo mekko on nii-in kaunis, tuosta tulee niin herkku, kun on jo :) Täällä on vähän miestä vaivannut myös uuvuttava kurkkukipu, aspiriini-pohjaiset parhaita, suosittelen, näyttävät auttavan. Toivottavasti hellittää pian!
VastaaPoista