Vaikka kaikenaikaa piti kamppailla kilpajuoksussa ajan kanssa remonttihommisssa ja oma kuntokin oli vielä jokseenkin vajavainen niin puutarhaan oli kyykistyttävä aina kun ilkesi.
Raivasin osan maa-artisokasta pois, levitin juurikankaan ja istutin uudet mustikkapensaan taimet happamaan havumultaan. Ympäröin taimen vanhoilla pihatiilillä minimoidakseni rikkaruohon kasvun pensaan juurella.
Jättilaukat ovat suosikkini: ne nousevat joka vuosi uskollisina saniaisten alta ja myyrät jättävät ne rauhaan toisin kuin liljat ja tulppaanit joiden menekki on valtava!
En ole vielä onnistunut kuvaamaan sen hetken maagisuutta, kun seison
yksin illalla keittiön ikkunassa katsomassa harmaahärkin loistetta.
Toinen välipalaprojekti, jonka ehti toteuttaa vauvan päikkäreiden aikaan, oli pienen keittiöpuutarhani tiilirajaus. Kankesin pystyynasetellut liuskekivet pois ja korvasin samoilla naapurista noudetuilla hukkatiilillä.
Kesähuoneemme peittyi villiviiniin niin nopeaan tahtiin, että vaikka kehdesti sen karsin olimme koko kesän silti poiilomajamme suojassa. Tähän kannoin usein keinutuolin ja istuin oviaukolla imettämässä ja ihailemassa puutarhaa...miettimässä mihin lapioni seuraavaksi isken!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.