Ja sitten

Kellariin laskeutuu jyrkät betoniraput, joita peittää 50 vuotta vanha (en edes tiedä minkä värinen) huopa. Revin muutamasta rapusta huovan pois, ja katselin rappua sillä silmällä vuoden päivät. Keväällä keksin mitä teen ja nyt koko kesän olen odotellut sadepäivää.

Suitsait luonnos sanomalehden sivulle. Kipaisu autotallin romuosastolle ja Isän kylppäristä kaavitut vanhat kaakelit vasaralla palasiksi. Muutama vanha lautanen ja oman kodin kaakeleita joukkoon. Värimallit luonnoksen päälle ja hommiin.



Kyykin siinä aamupäivän ja liimailin säästämiäni kaakelinpalasia ylimpään rappuun. Täytyy sanoa, että nämä vanhat arabian lautaset eivät meinää millään mennä rikki, nyt kun olisi tarve! Nyt särkee selkää.

Toinen

Näen hänet jo kaukaa. Tunnistan kävelytyylistä ja ruumiinkielestä. Heiluttelen kättä, hymyilen ja katselen suoraan. Huomioin vähän hänelle epätyypillisen väriset vaatteet. Parrankin hän on ajanut. Ai tuolta hän siis näyttää ilman partaa. Hän on siinä edessäni, eikä osoita eleelläkään tuntevansa. Hymyilen sitkeästi ja katselen suoraan silminn. Olen juuri aukaisemassa suuni tervehdykseen. Hän on kohdallani. Vilkaisee suoraan silmiin ja jatka tuijottamista lävitseni. Hetken tunnen kylmää. Sitten juuri ohittaessani katson profiilia ja totean ettei se olekaan hän!
Miehellä on kuulokkeet korvilla. En voi edes huikata, että kas, luulin sinua toiseksi. Hämmennykseni kestää hetken. Näen itseni siellä heiluttamassa ja typerästi hymyilemässä.

Tänä vuonna

Olkihattu, lippalakki, ruusuke ja huivi. Pirtanauha, seppele, peruukki, viikinkisarvet, turbaani, silinteri, mikkihiirenkorvat ja jopa jumppatossu kelpasi päähineeksi tämän vuoden juhlateemalla. Seitsemisen kymmentä pientä ja isoa juhlijaa täytti kotimme hatuilla lauantaina. Oli mahtavaa istuskella ulkosalla aamuutunneille asti. Se hirmuinen ukkosmyrsky saapui onneksi vasta seuraavana päivänä.

Kuvia on käsitelty jotta juhlakansa saa pitää anonyymiteettinsä.

Suloista

Fredrikinkatu 55:ssä maistiaiset kadulla imaisevat sisään. Kauppa on varsinainen stimulanttipiste kaikille aisteille. Tuoksu on mieletön ja silmä lepää hienostuneessa sisustuksessa. Hyllyillä kymmenittäin hienostuneita makuja. Niistä saa unssimitalla valita makuja paperipusseihin, joihin myyjä kirjailee nimet käsin.

Suosikkini on Piña Colada. Sitä tässä litkin, vietän vapaapäivää ja sulattelen lauantain juhlaa.

Yritän

En uhoa suuria. En lupaile itselleni uutta elämää. Mutta yritän pyöräillä tänä syksynä muutaman kerran viikossa jomman kumman siivun työmatkasta. Pitkään Kulosaaren tuulinen silta oli juuri se suurin henkinen este taittaa matka pyörällä. epäilemättä se syksyn koleudessa muuttuukin kurjemmaksi, mutta nyt se on matkani kohokohta. Pyörällä töihin -metrolla kotiin ja seuraavana päivänä toisinpäin. Nyt on kaksi siivua takana ja itsetunto jyrkässä nousussa!

***

Inhoan välineurheilua. En taida omistaa muita urheiluasusteita kun lenkkarit ja uimapuvun sekä isäni minulle marketista vuonna -94 ostaman tummansinisen toppa-asun.
Mieluiten ajelisin mummopyörällä kukkamekossa hiukset hulmuten, mutta vedolta, sateelta ja virheasennoilta säästyäksini on hankintalista kehitteillä. Eilen asensin jo pystyt lisäkahvat saadakseni tankoon lisää korkeutta ja selkäni oikaistua. Heti parempi. Mieluummin olisin tietenkin nostanut ohjaustankoa, mutta se loppui kesken! Näköjään se ei ole ajan hengen mukaista, että alaselkä suorana saisi polkea, vaan kyyryssä pitäis aerodynnaamisesti viistää menemään. Pah!
Tänään ennätysaikaisin ylös, koiran kanssa pikku lenkki ja sitten oikein asianmukaisesti topatuissa pyöräilyhousuissa pistelin menemään reippaan puolituntisen. Töissä suihkuun. Aika kiva olo.

PS. Tänään valmistelemme juhlia. Huomenna tulee talo täyteen ystäviä niinkuin tapana on ollut.

Takaisin

Takaisin ei mistään. Kunhan vieraannuin. Tuli blogijumitus. Kirjoittamisen rytmi katkesi ja yhtäkkiä olikin vaikea hypätä kyytiin ja päättää mistä aloittaa. Kun on ollut jopa liikaa mistä kirjoittaa. Kesälomaa, tapahtumaa, ystäviä, mökkireissua ja vähän purjehdustakin. Mutta, mikä tärkeintä, on vain oltu. On ollut aikaa ajatella. Hiljakseen.



Vähitellen takaisin arjen rattaaseen. Kesä jatkuu vielä täytenä ja iltaisin ehtii kaikenlaista. Ja muutamia lohtulomapäiviä on vielä säästössä syksyyn.