maanantai 11. kesäkuuta 2012

Silmät nähdä





















Linnunpoika (talitiainen) oli lähtenyt pesästä maailmaan ruohonleikkuupäivänämme. Onneksi Miehen tarkka silmä poimi sen ruohikosta, ennenkuin ruohonleikkuri teki siitä silppua. Vältyttiin kesän toiselta tragedialta.





Aina olen rakastanut luontokappaleita, niin flooraa kuin faunaakin, mutta tässä yksi ilta pyöräillessäni raikkaassa tihkusateessa bodybalance tunnilta kotiin mietin, olenko koskaan nauttinut näin paljon. Nähnyt näin paljoa. Katson ensin omin silmin ja sitten vielä lapsen silmin. Se tuntuu auttavan näkemään erilaista kauneutta.

* * *

"Vasta sitten kun viimeinen puu on hakattu, vasta sitten kun viimeinen joki on myrkytetty, vasta sitten kun viimeinen kala on pyydetty, vasta sitten te huomaatte ettei rahaa voi syödä."


vanha Cree-intiaanien ennustus

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Myssy sävy sävyyn






Tottahan siihen takkiin piti katu-uskottava myssy ommella. Se syntyi repsottavan hihattomani helmasta. Siihen liitin vielä palan pitsiliinaa ja nauhat lisäsin muutaman käyttökerran jälkeen taakse, sillä ei pysynyt päässä kiertymättä silmille.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Samikset




















Ostin yli vuosi sitten Teneriffalta takin. "Nasunnahkatakiksi" nimesimme sen työkaverin kanssa.

Nyt keväällä törmäsin Kappahlissa miniatyyriin! Ei pelkästään väri ja materiaali, vaan myös yksityiskohdat ovat häkellyttävän samat. En voinut vastustaa, pakkohan se oli ostaa, että Mini-me:n kanssa voidaan samiksina käydä rattailla kaupunkikävelyillä.

* * *

Olen ensimmäistä kertaa (lapsen syntymän jälkeen) aamuisin ihan poikki, vaikka nukun ihan hyvin ja kellosta katsoen tarpeeksikin. Imetän kerran yössä. Johtuukohan se nimenomaan siitä? Hormonien vähentymisestä.

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Syyttä parjattu




Tahdon puhdistaa erään lentävän lauseen maineen. Mitä vikaa on siinä, että "Menee siitä mistä aita on matalin"?

Se on kuulkaa niin, että se on taito sekin, että löytää sen aidan matalimman kohdan! Monesti olen sen todennut. Monesti olen löytänyt ja siitä vaan kipaissyt yli, mutta kyllä on monta hetkeä, kun aita vaan näyttää kohoavan korkealle joka kohdasta.

Ei se lopputulos välttämättä paha ole vaikka hilpaisisi matalasta kohdasta. Ei aina tarvitse olla suo kuokka ja Jussi, jos seläntakana on muhevaa jokirantaa.

maanantai 4. kesäkuuta 2012

Oooh!



Onnistuin leikkaamaan sen täydellisen oksan maljakkoon.
Oksa on kuin suoraan kultaisen leikkauksen säännöin valmistettu.

* * *

Viikonloppu oli ihana, mutta uuvuttava. Liikaa askareita ja juhlat. Kun lapsi lähti liikkelle ja rupesi kovin ehtiväiseksi, tuli toisenlaisia kiireitä: Turvalukkojen asentelua, taas uusi porrassuoja ja pinnasänkyynkin piti vielä askarrella aukeava ovi, ettei minun tarvitse nostaa laidan yli huonolla selälläni. Selkä vihottelee pahan kerran. Juuri taas oli luovutettava ja napsastava Burana.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Kauden värit







Olin jo kassalla, kun osui silmääni tyynynpäälliset alennuskorista. 3 euroa kipale. Mieskään ei pahasti nikotellut. Ehkä puna-vihervärisokeus armahtaa häntä tässä kohtaa.