Sijoiltaan

Lastenkutsuja, kevätjuhlia, tuoksuja ja värejä, intensiivisiä kahvihetkiä puutarhassa päikkäreiden aikaan, ennenkuin jokin homma taas kutsuu. Kaikki on niin ihanaa, että yhtenään nousee palakurkkuun ja kyynelkanavia kihelmöi. Mietin aina, uinka monta kertaa päivässä voi liikuttua, menemättä ihan sijoiltaan?

(Vai onko tämä sittenkin jotain hormonaalista. Imetyshuuruja?
Helvetti soikoon tätä naisen elämää, kun ei mihinkään voi luottaa!)