lauantai 17. heinäkuuta 2010

Meren kohinaa kotona ja kaukaa





Mies sanoi tuovansa minulle Vietnamista jotain kaunista ja romuluista. Hän saapui aamuyöstä ja aamulla, kun heräsin, oli eteisen pöydällä säntillisesti aseteltuna simpukankuoria. Pidän noista aikaisista kotiinpaluista. Siitä kuinka edellisenä iltana ennen nukkumaan menoa tiedän, että Mies on jo kotona lukemassa aamun lehteä, kun herään.

En ole raaskinnut siirtää kuoria mihinkään ja nyt kohta kolme viikkoa myöhemmin ovat kuoret yhä eteisen pöydällä. Sopivat ilmanalaan hyvin, ei tässä kaukomatkalle juuri kaipaa. Meriveden lämmöksi ilmoitettiin munkkiniemessä tänään 27 astetta. Taisin kastautua mereen ensinmäistä kertaa elämässäni henkeäni pidättämättä Suomessa.

6 kommenttia:

  1. Kauniita ovat simpukat. Minä tykkään viileistä vesistä ja olen ihan ihmeissäni lämpöisissä vesissä. Eihän se vesi enää virkistäkään :) Mutta ihanaa on, en valita.

    VastaaPoista
  2. Tuli hyvä mieli tästä kaikesta !Kiitos !Ja lämpöisiä uimareissuja edelleen !

    VastaaPoista
  3. Kirjailijatar: se on niin jännä, että ihmisten kehotyypit on niin erilaisia että toiselle sopii lämpö ja toiset siinä vain veltostuu ja odottelee viileneviä vesiä ja ilmoja. Minä olen kotonani lämpöisessä, mutta täytyy sanoa, että onhan se eri asia kuumalla vain olla, kun että töitä pitäisi paiskoa. Se olen huomannut tänään tässä siivousurakassakin, että kyllä tulee huokailtua.

    Maria: Samoin sinne! luulen että uimakauteni vasta pääsi vauhtiin!

    VastaaPoista
  4. Vautsi kuinka romanttinen ja esteettinen miehesi on! En siirtäisi minäkään asetelmaa mihinkään.

    VastaaPoista
  5. Pirkko: luonnon mielikuvitus on kyllä avara!

    Vilijonkka: saatan siirtää ennenpitkää kartongille ja laittaa kehyksiin.

    VastaaPoista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.