Jokaisella taitaa olla omat tapansa potea flunssaa. Toisen vain odottelevat ja antavat ajan kulua, toiset hakevat heti antibiootit ja eräät, taidan kuulua niihin, käyvät läpi kaikki vippaskonstit selättääkseen flunssan "etuajassa". Ja lisäksi vielä koittavat varmistella, ettei seuraava iske samantien. Se miten sairastetaan, juontaa kai juurensa jo lapsuudesta. Kipeänä taannumme haluamaan noita samoja lapsuudesta tuttuja ja turvallisia rituaaleja. Nämä kuuluvat omaan toipilasaikaani.
A. Kotiapteekki
Heti kun tuntuu siltä, että nuha on tulossa rupean naukkailemaan Aconitumia ja Echinaforcea. Sillä olen ohittanut monta pöpöä. Jos pöpö kuitenkin kampittaa vaihdan muutaman päivän päästä Gelsemiumiin. Nuuhkin poskiontelot auki thaimaasta ostamallani mentolin tuoksuisella inhalaattorilla, vastaavia myy kuulemma Vicks. (muistatteko lapsuudesta tuon kirvelevän voiteen jota levitettiin nenän alle?) Juon inkivääriteetä ja hieron varpaiden väliin tiikerisalvaa, ihan kuin äiti jo lapsena. Kuivaharjaan. (Iho edustaa vyöhyketerapeuttisessa mielessä keuhkoja.)
Jos onteloissa alkaa tuntua kurjalta otan Duaktinia. Sitten jos menee ihan kamalaksi pyydän lääkäriltä suihkuteltavaksi Nasonexiä, mutta antibioottikuuria en ole nuhaan syönyt 20 vuoteen.
B. Nuharuoka
Kun muu ruoka lakkaa maistumasta, on yksi ruoka joka uppoaa minuun aina. Kun kynnelle kykenen, teen suuren kattilallisen kasviskanakeittoa kookosmaitoon.
Otan vähän mitä kausi tarjoaa, mutta
useimmiten palastelen kattilaan keittymään:
porkkanaa
kukkakaalia
sipulia
inkivääriä
palsternakkaa
Paistan kananpojan paistijauhelihan (jos jaksan, jos en jaksa laitan sen suoraan kattilaan mausteineen) ja maustan tavanomaisten pippurien ja suolan lisäksi garam masalalla, thai currilla, jeeralla tai mitä nyt löytyy. Tavoittelen mausteista, kun nenä on niin tukossa, että maut vaimenevat
Kippaan kananpojanjauhelihan jo vähän
keittyneiden kovempien juuresten sekaan ja lisään
kookosmaidon,
paprikan ja
kesäkurpitsan
jotka tarvitsevat vain hetken pehmetäkseen.
VINKKI: Jos olet oikein henkitoreissasi, osta valmiiksi pestyt babyporkkanat ja korvaa osa juureksista pakastepussin juureksilla. Parsa/kukkakaalin nyt jaksaa aina lohkoa sekaan.
Syön tätä aamusta iltaan ja kun se loppuu voisin syödä lisää.
C. Se kuumeeton päivä.
Flunssassa töihin palaaminen sairauslomalta on minusta varsinainen taitotemppu! Monesti yritän töihinpaluuta jo päivää liian aikaisin:
Tyypillisesti unirytmi on ehtinyt muutamassa päivässä mennä sekaisin, eikä uni ota muutenkaan tullakseen, kun ontelot pukkaavat tukkoon ja yskä ei ota loppuakseen. Makuulle meno oikein pahentaa tätä. Kun valvot ensin puoli kahteen tämän ja kutiavan kurkun kanssa ja heräilet sitten pitkin unta yskänhakkaukseen tiedät jo yöllä, ettet aamulla ole työkuntoinen.
Sitten aamulla, kun saisit nukkua tahdot vain nousta ylös, että saisit nenän auki ja hengen kulkemaan. Kun nouset ylös alkaa keuhkojen lima irrota ja saat taas yskiä. Päivemmällä koitat lepäillä, mutta et ole enää niin sairas, että voisit surutta antaa itsesi nukkua. Muuten olet taas yöllä kieppumassa rullaantuneissa lakanoissa, kun uni ei tule.
Päätettyäni jäädä vielä päiväksi kotiin siunailen pitkin päivää, etten vielä mennyt töihin ja saa vielä hetken huilia.
D. viihdyke
Olen kantapään kautta oppinut, että toiset haluavat nuolla haavansa yksin, kuntaas toiset kaippaavat kädestä pitäjää. Yritin ensimmäiset kolme vuotta aina tyrkyttää Miehelle erityisen paljon huomiota ja hellyyttä silloin harvoin, kun hän sairasti. Hän vaan rasiintui siitä. Vastaavasti koin, että hän jätti minut, joka olisin kaivannut sitä erityishuomiota, heitteille häipyessään jonnekin jättäen minut yksin potemaan. Söi joskus vielä ruuatkin mennessään. Tästä on onneksi päästy ja meillä on ollut yllättävän mukavaa, kun olemme köhineet täälä puolikuntoisina.
Mutta niin, mitään hätää ei ole, jos on sen verran tolkuissaan eikä flunssaa pakota päätä, että pystyy lukemaan. Mies lukee dekkareita niin, ettei näe eikä kuule, minä olosta riippuen joko selaan lehtiä, tai uppoudun sellaiseen kirjaan, joka vie mahdollisemman kauaksi näistä oman tyyppisistä ympyröistä. Mieluiten vähän taikuutta, tyyliin Pieni Suklaapuoti.
Katseltuani päivätolkulla kotia ja selattuani sisustuslehtiä palan halusta sisustaa ja siivota. Laadin listoja siitä mitä pitää ostaa, numeroin remonttikohteet tärkeysjärjestykseen ja päätän siivota tuon ja tuon paikan heti kun flunssasta pääsen. Jotain on sentään saatava tehdä! Pitäydyn pikku jutuissa, kuten lanka- ja sukkalaatikoissa, joita vähä kerrallaa järjestelen sängyllä risti-istunnassa, ettei pää räjähdä.
