Pääsyyllinen siihen on kai ettei meillä näy televisio. Jotenkin se digiboksin ostaminen vaan venyi, ja sitten huomattiin että mitäs sitä...
Niinpä sitä sitten tulee puuhattua liikaakin, varsinkin silloin kun ei ole juttukaveria. Ja kun tuota remonttia riittää. Useinmiten maalaan. Näppärä maalata lattioita ja ovenpieliä silloin kun ei ole montaa henkeä puikkelehtimassa. Koiralla tosin on usein valkoinen kylki, mitä milloinkin.
Nyt en ole koskenytkaan remonttiin, en edes kylppärin putkeen joka veti tukkoon, kuin Murphyn lain alaisena päivää ennenkuin Mies lähti. Eilen sen sijaan istuttiin työpaikan tyttöjen kanssa meillä. Hieno idea oli, että jokainen tuo sellaisen työn mukanaan, joka on jäänyt kesken tai roikkumaan. Sain napit kiinnitettyä housuihin (kuusi irronnutta, aijai Mango!)S sai kintaan parsituksi, T poikansa hupparin korjatuksi ja M jatkettua keskenjäänyttä päiväpeitettä! Ryhmäpaineen alla -tai pikemminkin hyvän seuran kannustamana.

Kuvan "kylppärin mattoon" on kuteet leikattu vanhoista t-paidoista.












