maanantai 5. lokakuuta 2009

Häijy-ryijy pisti pään särkemään



Olen aina kadehtinut niitä, joilla on niin rautainen kroppa, että he voivat harrastaa mitä haluavat ja miten usein vain. Oli sitten kyse urheilusta, taioteista tai käsitöistä, minulla tulee usein fysiikka vastaan.

Täällä siis mennään taas kropan ehdoilla: Ryijy syrjään ja jotain muuta tekeille, kunnes niska sallii jatkaa.

9 kommenttia:

  1. Loistava alku! Itse kyhäsin pienehkö paprinaruryijyn ja siinä työssa sormet ei kestäneet eli hommaä meni hitaasti eteenpäin.

    VastaaPoista
  2. Vaihtelu friskaa päätä ja niskaa! Mukavalta ainaskin alku näyttää.

    VastaaPoista
  3. Näyttää lupaavalta tuo kuvio mitä teet ;) Ja ompa valoisia kuvia, itse saan ihan mustia tänä vuodenaikana...

    VastaaPoista
  4. On se hieno juttu että kroppa pettää kun pää ei älyä lopettaa...
    Joillakin ihmisillä käy toisinpäin.
    Pitää tehdä pienissä pätkissä ja useaa juttua.. Mars ulos haravoimaan välillä. :o)

    //Janne

    VastaaPoista
  5. Maarit: paperinaru taitaa olla vielä karheudessaan työläämpi. nämä tuntuvan pehmoisilta -puuvillaa, angoraa ja villaa. Pienesti juuttia.

    Lissu: Joo, mun on pakko aina tehdä kaikkiea pikkusen kerrallaan.

    Valkoinen persilja: Joo, kuvio tulee yllättävän hyvin näkyviin.
    fuskaan leikkaamalla tupseja vähän eri pituuksiin ja tekemällä rivien väliin keroksittain lisätupsuja.

    Janne: kiva kun taas laitoit terkkuja! Niinhän se on että ennenpitkään pettää jompi kumpi aina jos kovin yksitoikkoisia alkaa elämässään touhuamaan.

    VastaaPoista
  6. Vähän kerrallaan on hyvä. Ja ehkä niillä niskanparannusväliajoilla syntyy uusia ideoita :)

    VastaaPoista
  7. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  8. Himalainen: Aivan! Kohtuuden kun muistais ennenkuin on jo niska kipeä. Ideoita on muistikirjat pullollaan, kun vain ehtis toteuttaa. Jo kouluaikoina tuntui ihan hassulta kun toiset istui käsityö- tai kuvistunnilla tykötarpeet edessään, eivätkä keksineet mihin ryhtyä. Itsellä oli lähinnä valinnan vaikeus ja niin on vieläkin. Houkuttelevat materiaalit kun kokoo eteensä niin kädet oikein syyhyää tekemään ja "työ tekijäänsä neuvoo".

    VastaaPoista
  9. Ai kuin hieno!! Ja hiljaa hyvää tulee, sanotaan. Tarvii vaan kans muistaa jumpata niskoja välillä.

    VastaaPoista

Jos sinulla ei ole tiliä voit jättää terveiset myös valitsemalla "Nimi/url osoite" kenttään voit kirjoittaa nimimerkkisi.